Ihalaisen terveiset hallituksen budjettiriiheen: Työllisyys nyt etusijalle

Kuva: Kari Hulkko
Lauri Ihalainen lähettää painavat terveiset hallitukselle.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) vaatii hallitusta asettamaan työllisyysasteen juuri alkavassa budjettiriihessä etusijalle. Myös eriarvoistavan politiikan on loputtava, sillä se ei lisää kasvua, eikä hyvinvointia.

Demokraatti julkaisee Ihalaisen nettiterveiset ohessa.

”Talouden lyhyen aikavälin näkymät ovat pitkästä aikaa toivoa antavia. Kasvu on piristynyt ja viennin veto tullut laajapintaisemmaksi. Työttömyyden kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömyys on laskusuunnassa, vaikka se on edelleenkin huolestuttavan korkealla.

Maailmankaupan kasvu, investointien piristyminen ja kilpailukykyä vahvistava työmarkkinaratkaisu ovat auttaneet Suomen vientinäkymiä ja työllisyyttä.

Vaikka suhdannetilanne on kohentunut, pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat n. 1-1,5% tasolla. Näillä kasvuluvuilla ei yksin saada aikaan työllisyyden ripeämpää kohentumista ja julkisen talouden vankistamista. Pidemmän aikavälin työllisyyden tukemiseen tarvitaan osaamis-, innovaatio- ja vientivetoisen kasvun tukemista sekä rakenteellisia uudistuksia.

Eriarvoistavasta leikkauspolitiikasta on siirryttävä tulevaisuususkoa tukevaan kestävän kasvun politiikkaan. Kasvu ei voi perustua luonnonvarojen tuhlailuun ja eriarvoistuvaan yhteiskuntaan.”

Eriarvoisuus ei tue kasvua

”Hyvinvointiyhteiskunnan murentaminen markkinayhteiskunnan suuntaan lisää epätasa-arvoa. Eriarvoinen yhteiskunta ei tue kasvua ja yhteiskunnallista eheyttä.

Suomessa ei ole vain ollut taloudellinen kestävyysvaje vaan kasvava sosiaalinen kestävyysvaje köyhyyden ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen johdosta.

Budjettiriihessä tulisi olla yksi asia yli muiden: työllisyysasteen nostaminen ja lisäpanostukset työttömyyden alentamiseen. Nyrkkisääntönä on, että prosentin nousu työllisyysasteessa parantaa julkista taloutta n. 800 miljoonalla eurolla. Perustaltaan työllisyysasteen nostaminen ja sitä kautta julkisen talouden vankistaminen on myös julkisen sektorin palkansaajien aseman parantamisen kannalta tärkeä tavoite.”

Pitkää ja lyhyttä aikaväliä

”Budjettiriihessä tulee tehdä sekä välittömiä työllisyyttä parantavia toimia että pidemmän aikavälin kasvua, vientiä ja työllistämistä tukevia linjauksia.

–   Aktiivisen työvoimapolitiikan alasajon sijasta on nykyisestä lisättävä työllisyysrahoitusta mm. nostamalla palkkatukirahoitusta ja nuorten työllistämisen rahoitusta

–  Työttömyysturvalla opiskelu tulee tehdä nykyistä joustavammaksi ja kannustavammaksi

– Viime hallituskaudella saatiin tuloksia erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla muuntokoulutukseen ja yhteishankintakoulutukseen. Riihessä on tärkeätä lisätä molempien koulutusten rahoitusta

– Työttömyyden hoitoon menee vuositasolla noin kuusi miljardia. Rahoituksesta on järkevä siirtää nykyistä suurempi osuus työllistäviin aktiivitoimiin. Tässä on mahdollisuus ns. Rinteen mallin käyttöönottamiselle. Sen perusidea on, että työtön saa n. 700 euron arvoisen työllistämissetelin kuukaudessa ja sitä maksettaisiin enintään kolmen kuukauden ajan työllistymisestä. Myös uuden yrityksen perustaneelle voisi työllisyysturva jatkua tuon ajan.

–    Joustavan perhevapaan uudistaminen tulee laittaa budjettiriihessä uskottavaan valmisteluun työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi ja erityisesti nuorten naisten työllistymisen tukemiseksi. SDP:llä on konkreettiset tavoitteet sekä perhevapaan että varhaiskasvatuksen uudistamiselle.

Budjettiriihessä on tärkeätä tehdä pidemmän aikavälin kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Se edellyttää erityisesti lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä infra- ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.

Yksi merkittävä työllisyyttä parantava toimenpide on matalamman koulutustason nostaminen. Edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta on pelkästään peruskoulun varassa ja samassa ikäluokassa n. 10 000 jää vaille toisen asteen tutkintoa. Perusasteen koulutuspohjalla olevien työllisyysaste jää n. 42% tasolle. Toisen asteen koulutuksen varmistaminen kaikille nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja johtaa myös työurien pidentymiseen.”

12-vuotiseen peruskoulutukseen

”Siksi hallituksen tulisi tehdä budjettiriihessä periaatepäätös siitä, että Suomessa siirrytään 12-vuotiseen peruskoulutukseen. Pidetään kaikki mukana. Kymppiluokat, valmistavat koulutukset, työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö yhdistetään useaksi avoimeksi toisen asteen koulutukseksi.

Budjettiriihessä hallituksen tulee arvioida myös yritystukia. Yritystuet kaipaavat uudistamista enemmän säilyttävästä uuden luomista tukeviksi. Yritystukien karsiminen on haastavaa ja niissä tulee edetä asteittain sekä varata yrityksille riittävästi aikaa varautua yritystukimuutoksiin.

SDP on laatinut omat tavoitteet ja tiekartan yritystukien uudistamiselle. Voisi olla perusteltua, että yritystukien uudistamiseen tulevat tavoitteet valmistellaan parlamentaarisessa pöydässä. Näin siksi, että niiden vaikutukset ulottuvat yli vaalikausien. Alueellisen tasa-arvon kannalta on perusteltua, että hallitus tuo budjettiriiheen esityksen alueellisen kuljetustuen jatkamisesta vähintään nykytasolta.”

Suomen EU-linjan tulevaisuus puhuttaa tänään eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunta pääsee tänään keskustelemaan Suomen linjasta EU:n pitkän aikavälin kehittämisessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ajankohtaisista EU-asioista.

Sipilä kertoi pääministerin ilmoituksesta syyskuussa, kun eduskunnassa käytiin keskustelua EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puheesta EU:n tulevaisuudesta.

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.