Ihalaisen terveiset hallituksen budjettiriiheen: Työllisyys nyt etusijalle

Kuva: Kari Hulkko
Lauri Ihalainen lähettää painavat terveiset hallitukselle.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) vaatii hallitusta asettamaan työllisyysasteen juuri alkavassa budjettiriihessä etusijalle. Myös eriarvoistavan politiikan on loputtava, sillä se ei lisää kasvua, eikä hyvinvointia.

Demokraatti julkaisee Ihalaisen nettiterveiset ohessa.

”Talouden lyhyen aikavälin näkymät ovat pitkästä aikaa toivoa antavia. Kasvu on piristynyt ja viennin veto tullut laajapintaisemmaksi. Työttömyyden kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömyys on laskusuunnassa, vaikka se on edelleenkin huolestuttavan korkealla.

Maailmankaupan kasvu, investointien piristyminen ja kilpailukykyä vahvistava työmarkkinaratkaisu ovat auttaneet Suomen vientinäkymiä ja työllisyyttä.

Vaikka suhdannetilanne on kohentunut, pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat n. 1-1,5% tasolla. Näillä kasvuluvuilla ei yksin saada aikaan työllisyyden ripeämpää kohentumista ja julkisen talouden vankistamista. Pidemmän aikavälin työllisyyden tukemiseen tarvitaan osaamis-, innovaatio- ja vientivetoisen kasvun tukemista sekä rakenteellisia uudistuksia.

Eriarvoistavasta leikkauspolitiikasta on siirryttävä tulevaisuususkoa tukevaan kestävän kasvun politiikkaan. Kasvu ei voi perustua luonnonvarojen tuhlailuun ja eriarvoistuvaan yhteiskuntaan.”

Eriarvoisuus ei tue kasvua

”Hyvinvointiyhteiskunnan murentaminen markkinayhteiskunnan suuntaan lisää epätasa-arvoa. Eriarvoinen yhteiskunta ei tue kasvua ja yhteiskunnallista eheyttä.

Suomessa ei ole vain ollut taloudellinen kestävyysvaje vaan kasvava sosiaalinen kestävyysvaje köyhyyden ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen johdosta.

Budjettiriihessä tulisi olla yksi asia yli muiden: työllisyysasteen nostaminen ja lisäpanostukset työttömyyden alentamiseen. Nyrkkisääntönä on, että prosentin nousu työllisyysasteessa parantaa julkista taloutta n. 800 miljoonalla eurolla. Perustaltaan työllisyysasteen nostaminen ja sitä kautta julkisen talouden vankistaminen on myös julkisen sektorin palkansaajien aseman parantamisen kannalta tärkeä tavoite.”

Pitkää ja lyhyttä aikaväliä

”Budjettiriihessä tulee tehdä sekä välittömiä työllisyyttä parantavia toimia että pidemmän aikavälin kasvua, vientiä ja työllistämistä tukevia linjauksia.

–   Aktiivisen työvoimapolitiikan alasajon sijasta on nykyisestä lisättävä työllisyysrahoitusta mm. nostamalla palkkatukirahoitusta ja nuorten työllistämisen rahoitusta

–  Työttömyysturvalla opiskelu tulee tehdä nykyistä joustavammaksi ja kannustavammaksi

– Viime hallituskaudella saatiin tuloksia erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla muuntokoulutukseen ja yhteishankintakoulutukseen. Riihessä on tärkeätä lisätä molempien koulutusten rahoitusta

– Työttömyyden hoitoon menee vuositasolla noin kuusi miljardia. Rahoituksesta on järkevä siirtää nykyistä suurempi osuus työllistäviin aktiivitoimiin. Tässä on mahdollisuus ns. Rinteen mallin käyttöönottamiselle. Sen perusidea on, että työtön saa n. 700 euron arvoisen työllistämissetelin kuukaudessa ja sitä maksettaisiin enintään kolmen kuukauden ajan työllistymisestä. Myös uuden yrityksen perustaneelle voisi työllisyysturva jatkua tuon ajan.

–    Joustavan perhevapaan uudistaminen tulee laittaa budjettiriihessä uskottavaan valmisteluun työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi ja erityisesti nuorten naisten työllistymisen tukemiseksi. SDP:llä on konkreettiset tavoitteet sekä perhevapaan että varhaiskasvatuksen uudistamiselle.

Budjettiriihessä on tärkeätä tehdä pidemmän aikavälin kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Se edellyttää erityisesti lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä infra- ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.

Yksi merkittävä työllisyyttä parantava toimenpide on matalamman koulutustason nostaminen. Edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta on pelkästään peruskoulun varassa ja samassa ikäluokassa n. 10 000 jää vaille toisen asteen tutkintoa. Perusasteen koulutuspohjalla olevien työllisyysaste jää n. 42% tasolle. Toisen asteen koulutuksen varmistaminen kaikille nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja johtaa myös työurien pidentymiseen.”

12-vuotiseen peruskoulutukseen

”Siksi hallituksen tulisi tehdä budjettiriihessä periaatepäätös siitä, että Suomessa siirrytään 12-vuotiseen peruskoulutukseen. Pidetään kaikki mukana. Kymppiluokat, valmistavat koulutukset, työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö yhdistetään useaksi avoimeksi toisen asteen koulutukseksi.

Budjettiriihessä hallituksen tulee arvioida myös yritystukia. Yritystuet kaipaavat uudistamista enemmän säilyttävästä uuden luomista tukeviksi. Yritystukien karsiminen on haastavaa ja niissä tulee edetä asteittain sekä varata yrityksille riittävästi aikaa varautua yritystukimuutoksiin.

SDP on laatinut omat tavoitteet ja tiekartan yritystukien uudistamiselle. Voisi olla perusteltua, että yritystukien uudistamiseen tulevat tavoitteet valmistellaan parlamentaarisessa pöydässä. Näin siksi, että niiden vaikutukset ulottuvat yli vaalikausien. Alueellisen tasa-arvon kannalta on perusteltua, että hallitus tuo budjettiriiheen esityksen alueellisen kuljetustuen jatkamisesta vähintään nykytasolta.”

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.

IS: ”Arhinmäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.