Ihalaisen terveiset hallituksen budjettiriiheen: Työllisyys nyt etusijalle

Kuva: Kari Hulkko
Lauri Ihalainen lähettää painavat terveiset hallitukselle.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) vaatii hallitusta asettamaan työllisyysasteen juuri alkavassa budjettiriihessä etusijalle. Myös eriarvoistavan politiikan on loputtava, sillä se ei lisää kasvua, eikä hyvinvointia.

Demokraatti julkaisee Ihalaisen nettiterveiset ohessa.

”Talouden lyhyen aikavälin näkymät ovat pitkästä aikaa toivoa antavia. Kasvu on piristynyt ja viennin veto tullut laajapintaisemmaksi. Työttömyyden kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömyys on laskusuunnassa, vaikka se on edelleenkin huolestuttavan korkealla.

Maailmankaupan kasvu, investointien piristyminen ja kilpailukykyä vahvistava työmarkkinaratkaisu ovat auttaneet Suomen vientinäkymiä ja työllisyyttä.

Vaikka suhdannetilanne on kohentunut, pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat n. 1-1,5% tasolla. Näillä kasvuluvuilla ei yksin saada aikaan työllisyyden ripeämpää kohentumista ja julkisen talouden vankistamista. Pidemmän aikavälin työllisyyden tukemiseen tarvitaan osaamis-, innovaatio- ja vientivetoisen kasvun tukemista sekä rakenteellisia uudistuksia.

Eriarvoistavasta leikkauspolitiikasta on siirryttävä tulevaisuususkoa tukevaan kestävän kasvun politiikkaan. Kasvu ei voi perustua luonnonvarojen tuhlailuun ja eriarvoistuvaan yhteiskuntaan.”

Eriarvoisuus ei tue kasvua

”Hyvinvointiyhteiskunnan murentaminen markkinayhteiskunnan suuntaan lisää epätasa-arvoa. Eriarvoinen yhteiskunta ei tue kasvua ja yhteiskunnallista eheyttä.

Suomessa ei ole vain ollut taloudellinen kestävyysvaje vaan kasvava sosiaalinen kestävyysvaje köyhyyden ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen johdosta.

Budjettiriihessä tulisi olla yksi asia yli muiden: työllisyysasteen nostaminen ja lisäpanostukset työttömyyden alentamiseen. Nyrkkisääntönä on, että prosentin nousu työllisyysasteessa parantaa julkista taloutta n. 800 miljoonalla eurolla. Perustaltaan työllisyysasteen nostaminen ja sitä kautta julkisen talouden vankistaminen on myös julkisen sektorin palkansaajien aseman parantamisen kannalta tärkeä tavoite.”

Pitkää ja lyhyttä aikaväliä

”Budjettiriihessä tulee tehdä sekä välittömiä työllisyyttä parantavia toimia että pidemmän aikavälin kasvua, vientiä ja työllistämistä tukevia linjauksia.

–   Aktiivisen työvoimapolitiikan alasajon sijasta on nykyisestä lisättävä työllisyysrahoitusta mm. nostamalla palkkatukirahoitusta ja nuorten työllistämisen rahoitusta

–  Työttömyysturvalla opiskelu tulee tehdä nykyistä joustavammaksi ja kannustavammaksi

– Viime hallituskaudella saatiin tuloksia erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla muuntokoulutukseen ja yhteishankintakoulutukseen. Riihessä on tärkeätä lisätä molempien koulutusten rahoitusta

– Työttömyyden hoitoon menee vuositasolla noin kuusi miljardia. Rahoituksesta on järkevä siirtää nykyistä suurempi osuus työllistäviin aktiivitoimiin. Tässä on mahdollisuus ns. Rinteen mallin käyttöönottamiselle. Sen perusidea on, että työtön saa n. 700 euron arvoisen työllistämissetelin kuukaudessa ja sitä maksettaisiin enintään kolmen kuukauden ajan työllistymisestä. Myös uuden yrityksen perustaneelle voisi työllisyysturva jatkua tuon ajan.

–    Joustavan perhevapaan uudistaminen tulee laittaa budjettiriihessä uskottavaan valmisteluun työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi ja erityisesti nuorten naisten työllistymisen tukemiseksi. SDP:llä on konkreettiset tavoitteet sekä perhevapaan että varhaiskasvatuksen uudistamiselle.

Budjettiriihessä on tärkeätä tehdä pidemmän aikavälin kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Se edellyttää erityisesti lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä infra- ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.

Yksi merkittävä työllisyyttä parantava toimenpide on matalamman koulutustason nostaminen. Edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta on pelkästään peruskoulun varassa ja samassa ikäluokassa n. 10 000 jää vaille toisen asteen tutkintoa. Perusasteen koulutuspohjalla olevien työllisyysaste jää n. 42% tasolle. Toisen asteen koulutuksen varmistaminen kaikille nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja johtaa myös työurien pidentymiseen.”

12-vuotiseen peruskoulutukseen

”Siksi hallituksen tulisi tehdä budjettiriihessä periaatepäätös siitä, että Suomessa siirrytään 12-vuotiseen peruskoulutukseen. Pidetään kaikki mukana. Kymppiluokat, valmistavat koulutukset, työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö yhdistetään useaksi avoimeksi toisen asteen koulutukseksi.

Budjettiriihessä hallituksen tulee arvioida myös yritystukia. Yritystuet kaipaavat uudistamista enemmän säilyttävästä uuden luomista tukeviksi. Yritystukien karsiminen on haastavaa ja niissä tulee edetä asteittain sekä varata yrityksille riittävästi aikaa varautua yritystukimuutoksiin.

SDP on laatinut omat tavoitteet ja tiekartan yritystukien uudistamiselle. Voisi olla perusteltua, että yritystukien uudistamiseen tulevat tavoitteet valmistellaan parlamentaarisessa pöydässä. Näin siksi, että niiden vaikutukset ulottuvat yli vaalikausien. Alueellisen tasa-arvon kannalta on perusteltua, että hallitus tuo budjettiriiheen esityksen alueellisen kuljetustuen jatkamisesta vähintään nykytasolta.”

Uusi ydinasesopimus uhkaa jäädä hampaattomaksi – Tutkija: Suomi varjelee Nato-yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / BRITTA PEDERSEN
Ydinaseiden kieltämisen puolesta osoitettiin mieltä Berliinissä.

Kymmenet maat eri puolilta maailmaa ovat viime päivinä allekirjoittaneet ydinaseet kieltävän sopimuksen. Suomi on jäämässä sopimuksen ulkopuolelle ja seuraa näin Nato-maiden esimerkkiä.

Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta arvioi, että päätöksen taustalla on halu olla vaikeuttamatta kumppanuutta sotilasliitto Naton kanssa.

– Suomen päätöksessä olla menemättä edes mukaan valmisteluun oli perinteistä varovaisuutta suhteessa ydinasemaihin. Edetään mieluummin niiden tahdon mukaisesti, Ojanen arvioi.

Laillisesti sitova sopimus hyväksyttiin heinäkuussa, ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun vähintään 50 valtiota on sen allekirjoittanut. Sopimus kieltää laajasti ydinaseiden kehittämisen, hankkimisen ja säilyttämisen.

Maailman ensimmäinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus on jakanut EU-maat kahtia. Nato-maat vastustavat uutta sopimusta, kun taas liittoutumattomat Irlanti ja Itävalta allekirjoittivat sen ensimmäisten joukossa. Suomi sen sijaan ilmoitti jo hyvissä ajoin, ettei se lähde edes sopimuksen valmisteluun.

Hallitus: Uusi sopimus vie pohjaa vanhalta.

Suomen hallitus on selittänyt kieltäytymistä sillä, että uusi sopimus vie pohjaa vuosikymmeniä vanhalta ydinsulkusopimukselta varsinkin, kun ydinasevallat eivät ole lähdössä siihen mukaan.

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikön Timo Kantolan mukaan Suomi ei allekirjoita sopimusta, koska sen avulla ei edistetä parhaalla tavalla ydinaseiden riisuntaa. Hänen mukaansa jo olemassa oleva ydinsulkusopimus kattaa aseidenriisunnan ja niiden päätymisen uusille valtioille.

Uusi sopimus on Kantolan mukaan aiempaa julistuksenomaisempi eikä sisällä pykäliä ydinasekiellon valvonnasta.

– Joudutaan kysymään, miten sopimukset suhteutuvat toisiinsa, kun on kaksi erilaista ydinaseiden kieltoa.
Professori Ojasen mielestä vastakkain on sen sijaan kaksi erilaista maailmankuvaa.

Vanha ydinsulkusopimus valmisteltiin 60-luvulla sen aikaisten ydinasevaltojen USA:n, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian ehdoilla, eikä niiden oikeuteen pitää hallussaan ydinaseita puututtu. Nyt liikkeellä on suuri joukko valtioita, jotka kyseenalaistavat ydinaseiden olemassaolon kokonaan.

Nato on ilmaissut selvästi kielteisen kantansa. Ilman ydinasevaltoja sopimus ei Naton mukaan auta vähentämään ydinasearsenaalia tai tuo vakautta.

– Tosiasiassa se saattaa aiheuttaa päinvastaista luomalla jakolinjoja aikana, jolloin yhtenäistä tulokulmaa turvallisuusriskeihin tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, Nato totesi viikolla kannanotossaan.

Ojanen arvioi, että Nato pyrkii vaalimaan yhtenäisyyttään, koska ydinasepelote on keskeinen osa sen sotilaallista pelotetta.

– Natolla on selvä ydinasedoktriini. Olisi Natolle vakava asia, jos jäsenmaat näyttäisivät olevan eri linjoilla.

Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan.

Vielä valmistelussa mukana ollut Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan ja arvioi vielä kertaalleen sen seurauksia.

Ruotsalaismedioiden mukaan Yhdysvallat on vedonnut maahan, jotta tämä jäisi sopimuksen ulkopuolelle tai muutoin maiden puolustusyhteistyö voisi vaarantua.

Ojasen mukaan sopimus ei kuitenkaan sinällään aiheuttaisi rajoitteita yhteistyölle eivätkä periaatteet ydinaseiden kauttakulusta tai sijoittamisesta muuttuisi.

– Tässä on yhdistetty kaksi asiaa, joilla ei ole varsinaisesti tekemistä toistensa kanssa, mutta voidaan antaa ymmärtää, että olisi, Ojanen tulkitsee.

STT– Anniina Luotonen

”Tapahtunut hävettää” – SDP:n valtuutettu Berhan Ahmadi tunnustaa olevansa yksi tuomituista kunnallispoliitikoista

Kuva: Emilia Reponen

Sosialidemokraattien Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi kertoo julkisessa Facebook-päivityksessään olevansa yksi niistä Suomen kunnallispoliitikoista, jotka ovat saaneet viimeisen vuoden aikana tuomion rikoksesta.

– Sain viime vuoden syyskuussa yhden kuukauden ehdollista vankeutta, kun oikeus katsoi minun nostaneen virheellisesti sosiaalietuuksia samalla kun sain satunnaista palkkaa työstä vuokrafirman kautta, hän kirjoittaa.

– Tapahtunut kaduttaa ja hävettää minua. Luulin toimineeni oikein, mutta minun olisi pitänyt ottaa asioista paremmin selvää. Pyydän anteeksi tekemääni virhettä.

Ahmadin tunnustus liittyy Helsingin Sanomien aikaisemmin tänään julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään.

Ahmad kertoo pävityksessään maksaneensa suuren osan virheellisesti nostetuista tuista takaisin. Lisäksi hän maksaa parhaillaan loppuja takaisin maksusuunnitelman mukaisesti.

– Vika oli yksin minun, mutta samalla toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään, ettei tällaisia mokia pääsisi käymään muille vuokratyöfirmoissa pätkätyötä tekeville, hän ehdottaa.

Helsingin Sanomat tavoitti myös eri puolueiden puoluesihteereitä kommentoimaan uutista. Heidän mukaansa kunnallispoliitikkojen rikostaustoja on käytännössä mahdotonta selvittää niin tarkkaan, että kaikki mahdolliset rikkeet tulisivat esille ennen ehdokasasettelua. Selvityksiä voidaan tehdä vain paikallistasolla.

– Ihanneyhteiskunnassa kukaan ei tee rikoksia, mutta siihen ei koskaan päästä. Ja päättäjätkin ovat ihmisiä, keskusta puoluesihteeri Jouni Ovaska kommentoi HS:lle.

Ovaskan mukaan kaikkien osapuolien kannalta olisi olennaista, että asiat selvitetään jo ennen ehdokasasettelua. Käytännössä kaikissa puolueissa ehdokkaita haastatellaan.

Puolueet ovat kuitenkin pitkälti sen varassa mitä henkilö itse kertoo. Tarkempien selvitysten tekemiseen ei tunnu olevan resursseja.

Korjattu tuomion antamisen ajankohta viime keväästä viime syyskuuksi. 

Presidentti Niinistö aloittaa kampanjansa vasta joulukuussa – silti ehdokasta hehkutetaan jo turuilla ja toreilla

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän aikoo aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Samaan aikaan toisaalla Niinistön erinomaisuutta hehkuttavat jo estoitta ne, jotka ovat keränneet nimiä perustettavalle valitsijayhdistykselle.

– Kyllähän nimien kerääminen voidaan tulkita kampanjoinniksi. Tällä mallilla pyritään madaltamaan kynnystä äänestää Niinistöä, muotoilee professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Ruostetsaaren mukaan huomiota herättävää on, miten vähän nimienkeräyskampanja Niinistön valitsijayhdistystä varten on ollut esillä perinteisessä mediassa.

– Ilmoittautumiskortteja on kerätty turuilla ja toreilla, kerääjät ovat olleet ilmeisesti asialla erilaisten tapahtumien yhteydessä, Ruostetsaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila puolestaan toteaa, että sosiaalisessa mediassa Niinistöä on tuotu esiin hyvinkin näyttävästi. Marttila tekee väitöskirjaansa sosiaalisen median käytöstä politiikassa.

– Kampanjointi on ollut hyvinkin aktiivista. Minusta se ei ole mitenkään yllättävää, Marttila arvioi.

Somessa on yllättävän hiljaista.

Sen sijaan muut presidenttiehdokkaat ovat Marttilan mukaan olleet somessa esillä varsin vähän, ehkä Pekka Haavistoa (vihr.) ja Laura Huhtasaarta (ps.) lukuun ottamatta.

– Kun vaaleihin on neljä kuukautta, siihen nähden somessa on yllättävän hiljaista. Odotan kovasti, että jotain tapahtuisi, Marttila sanoo.

Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kommentoi asiaa niukkasanaisesti. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko kannattajakorttien kerääminen yleisötapahtumineen ja Facebook-sivuineen jo käytännössä vaalikampanjointia.

– Kannattajakorttien kerääminen on ainoa mahdollinen tapa silloin, kun perustetaan valitsijayhdistystä, Pokkinen toteaa.

Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 20 000 äänioikeutettua kannattajaa.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi kerättyjen kannattajakorttien määrä julkistetaan maanantaina.

”Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt.” – SDP:n presidenttiehdokas Haatainen korostaa rajat ylittävää yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puolustaa Facebook-kirjoituksessaan kansainvälistä yhteistyötä, EU:ta ja YK:ta.

– Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi EU ja siksi YK ovat välineitä, joita pitää entistä paremmalla yhteistyöllä trimmata vastaamaan vakavien ongelmien ratkaisemiseksi, Haatainen kirjoittaa.

– Ongelmiin on olemassa ratkaisuja, mutta niiden toteuttamisessa emme pärjää yksin.

Haatainen ottaa kirjoituksellaan kantaa lauantaina julkisuudessa velloneeseen keskusteluun.

– Tämä viikonloppu on syksyn ainoa vapaa viikonloppuni. Maaseudun rauha ja metsän syksyinen kuulaus antavat ajatuksille tilaa. Tunnelman rikkoi lauantain uutisointi. Tuntuu, että ilmatila täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä esityksistä.

EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Hän korostaa, että 2010-luvun maailmassa EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

– Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt. Iskujen ehkäisemisessä Euroopan laajuinen viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa ja keskeistä. Sitä on nyt tiivistettävä ja jäljitettävä täällä toimivat terroristien solut.

EU-alueen yhteisten ulkorajojen valvonta on Haataisen mielestä myös mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kun siihen on olemassa EU:n yhteinen tahtotila

– Jos EU:ta ei nyt olisi, se pitäisi nopeasti keksiä. Se on käytännön apparaatti, jota voi hyödyntää rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa. Sellainen on ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

Haatainen ilmaisi kirjoituksessaan lisäksi huolensa ilmastonmuutoksesta.

– Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia. Sen seurauksena Grönlanti ja jääkentät sulavat pelottavalla vauhdilla.

Hän kertoo, että viettäessään vapaa-aikaansa luonnon keskellä hänessä kasvaa joka kerta yhä suurempi halu suojella suomalaista luontoa.

– Esitykset irrottautua Pariisin ilmastosopimuksesta kuulostavat samalta kuin päättäisimme irrottautua yhteiseltä maapalloltamme. Seuraukset ilmastonmuutoksesta näkyvät jo nyt hirmumyrskyineen. Merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus kasvattaa nälänhätää.

– Yhteisen maapallomme kohtaamiin ongelmiin ei voi vastata piiloutumalla metsään, kallion suojaisaan luolaan toivoen että paha maailma pysyy muualla.

HS: Valtuustoissa 395 kuntapoliitikkoa, joilla tuore rikostuomio – lähes 100 saanut vankeusrangaistuksen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestylippuja Kunnantoimiston pöydällä tarkistusta varten Sipoossa.

Viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Suurimmassa osassa kuntia ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on saanut rikostuomion. Lehden selvityksen mukaan vain 30 prosenttia kunnista on sellaisia, joissa kuntapoliitikoilla ei ole rikostuomiota.

Neljännes kaikista selvityksessä olleista rikoksista on tapahtunut liikenteessä. Paikallispoliitikot ovat jääneet kiinni ylinopeudesta tai rattijuopumuksesta.

Perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan.

Puolueittain verrattuna rikoksista tuomittujen osuus on suhteellisesti suurin perussuomalaisten riveissä. Perussuomalaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista yli 5 prosentilla on rikostuomio.

Lehti ei ottanut selvityksessään huomioon kesällä tapahtunutta sinisen ryhmän erkaantumista perussuomalaisista.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi arvelee lehden haastattelussa, että perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan, koska puolue on kasvanut nopeasti.