Siirtolaisten saapumisen estäminen ei ole vain Reformin asialistalla. Työväenpuoluetta eli labouria edustava pääministeri Keir Starmer on vannonut hajottavansa ihmissalakuljettajaryhmät, ja Starmeria edeltänyt pääministeri, konservatiivien eli toryjen Rishi Sunak lupasi pysäyttää kanaalin yli tulevat siirtolaisveneet.

Puolueet eivät kuitenkaan ole lunastaneet lupauksiaan, ja monet ovat kääntyneet Reformin puoleen. YouGovin kannatusmittauksissa Reform on huhtikuusta asti ollut suosituin puolue.

Viime vuoden vaaleissa Reform sai parlamentin 650-paikkaiseen alahuoneeseen viisi paikkaa yli 14 prosentin ääniosuudella. Toukokuun paikallisvaaleissa puolue voitti yli 40 prosenttia jaossa olleista paikoista.

Elokuisessa Ipsosin kyselyssä 38 prosenttia vastaajista sanoi olevansa varma, että Reformilla on hyvä suunnitelma Britannian muuttamiseksi, kun seuraavaksi paras tulos oli liberaalidemokraattien 29 prosenttia.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen arvelee, että Britanniassa meneillään on kehitys, jota on nähty muuallakin Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa puoluekenttä on hänen mukaansa menossa suuntaan, jossa perinteisten vasemmiston ja oikeiston rinnalle on noussut kansalliskonservatiivinen oikeistopuolue.

-  Britanniassa puolueen profiili on yllättävänkin radikaali siksi, että he eivät ole joutuneet missään vaiheessa ottamaan hallitusvastuuta ja ovat pystyneet pitämään kiinni ideologisesta puhdasoppisuudesta, Miettinen sanoo.

BRITANNIAN nykytilanteen ja esimerkiksi elinkustannuskriisin taustalla on lukuisia tekijöitä. Reform UK:n vastaus on oikeastaan aina maahanmuutto, oli kysymys mikä hyvänsä.

Miettinen huomauttaa, että aiemmin Brexit Party -nimellä toimineen Reformin ja EU-eroa vimmalla ajaneen Faragen viesti rajojen hallinnasta osuu hetkeen, jossa monet kansalaiset pitävät maahanmuuttoa keskeisenä epäjärjestyksen syynä. Siksi näkemykset saavat näkyvyyttä.

Huomioitava on myös maan laajempi poliittinen dynamiikka. Starmerin hallitus on priorisoinut finanssipolitiikan uskottavuutta ja menokuria, ja talouden kiristyminen ja hitaat tulokset ovat syöneet puolueen kannatusta. Miettinen sanoo Reformin saavan tästä argumentteja omaan narratiiviinsa: poliittinen eliitti on epäonnistunut.

Miettinen sanoo, että Britanniassa maahanmuutosta käytävää kamppailua on kuvailtu brexit kakkoseksi. Ykkönen oli EU-ero, ja nyt kakkosta käydään taas yksinkertaistavalla ja populistisella retoriikalla.

-  Reformin tarina lähtee siitä, että poliittinen eliitti on epäonnistunut brexitin toteuttamisessa.

Lisäksi perinteiset valtapuolueet eli labour ja toryt ovat sisäisesti jakautuneita, mikä voi ajaa kannattajia muualle. Puolueista on myös loikattu pois, ja esimerkiksi toryjen oikea laita on vuotanut Reformiin.

YLITSEVUOTAVAA brittien usko ei sen kummemmin Reformin kuin muidenkaan puolueiden suunnitelmiin ole. Jokaisen puolueen kohdalla yli puolet Ipsosin kyselyyn vastanneista, labourin ja toryjen kohdalla miltei kaksi kolmasosaa, ei usko puolueella olevan hyvää suunnitelmaa muutokseen.

Reform saa siis myös protestitukea. Miettinen sanoo, että nykyään poliittista kannatusta haetaan ja saadaan lähinnä asioita vastustamalla, jolloin jokainen vaali on jonkinlainen protestivaali.

Suosiostaan huolimatta Reform ei nykyisillä luvuilla saisi enemmistöä alahuoneeseen, jolloin hallituksen muodostaminen edellyttäisi koalitiota. Miettinen ei pidä todennäköisenä, että muut puolueet innostuisivat liittoutumisesta Reformin kanssa.

Vaikka Britannian poliittinen kenttä onkin entistä pirstaloituneempi, Miettisen mukaan kaksipuoluejärjestelmä on juurtunut syvään. Yhtenä mahdollisena skenaariona hän kuitenkin pitää Ranskan tyylisten poliittisten blokkien syntyä, mikä voi johtaa pitkäaikaiseen epävakauteen, jos ryhmittymät eivät kykene yhteistyöhön.

Mutta voisiko Reform edes pitää lupauksiaan? ECHR:stä lähtöä on esitetty ennenkin, mutta yksi esteistä on se, että sopimus on mukana myös pitkänperjantain rauhansopimuksessa. Miettinen ei usko, että Britannia ryhtyisi sorkkimaan sitä.

-  Puolueen todellinen tavoite liittyy maahanmuuton radikaaliin vähentämiseen, ja sopimukset ovat tässä vain osittainen este. Keinoja muuttoliikkeen rajoittamiseen on olemassa, jos Reform pääsee valtaan.

Anne Salomäki / STT