Kotimaa
7.3.2017 07:08 ・ Päivitetty: 7.3.2017 07:12
Ikävä ilmiö näkyy selvästi myös Suomessa — kauppa maksattaa työntekijöidensä toimeentuloa yhteiskunnalla
Palvelualojen ammattiliitto PAMin selvityksessä käy ilmi, että vähittäiskauppa maksattaa työntekijöidensä toimeentuloa yhteiskunnalla. Vähittäiskaupan alalla työssäkäyville työntekijöille maksetaan yhteiskunnan verovaroista sosiaalitukia riittämättömän palkan jatkeeksi vuosittain yli 30 miljoonan euron edestä.
Palvelualojen ammattiliitto PAMille selvityksen tehnyt VTM Niina Tanner tutki palkkatyököyhyyden taloudellisia vaikutuksia veronmaksajille. Selvityksessään Tanner tuo näkyväksi, kuinka paljon Suomessa maksetaan erilaisia sosiaalisia tulonsiirtoja paikkaamaan matalasta ansiotasosta aiheutuvaa toimeentuloloukkua.
– Julkisuudessa on viime aikoina ollut usein esillä vaatimus matalapalkkaisen työn lisäämisestä. Vähittäiskaupan alalla työskenteleville maksetaan sosiaalietuuksia kuten asumis- ja toimeentulotukea arviolta 30 miljoonan euron edestä vuosittain, Tanner toteaa.
– Samaan aikaan vähittäiskaupan kokonaisnettotulos on 334 miljoonaa euroa. Tämä kertoo tosiasian siitä, että alalla maksettavat pienet palkat auttavat osaltaan yrityksiä menestymään, mutta aiheuttavat veronmaksajille kustannuspaineita sosiaalietuuksien maksamisesta johtuen, Tanner toteaa.
Selvityksestä ilmenee, ettei yrityksillä ole taloudelliseen pakkoon perustuvaa syytä maksaa matalia palkkoja työntekijöilleen. Vähittäiskaupan alan voitoilla olisi voitu maksaa yli 10 kertaisesti kaikki alan palkansaajien tulojen jatkeeksi maksetut sosiaaliset tulonsiirrot.
– Vähittäiskaupan osalta työntekijöille erilaisina sosiaalitukina maksetut tulonsiirrot voitaisiin maksaa erinomaisesti myös palkan muodossa suoraan työntekijöille. Ne eivät lohkaisisi edes 1/10 -osaa omistajille jäävästä voitosta, Tanner toteaa.
Työssäkäyvät köyhät -ilmiö (working poor) on maailmalla yleinen ilmiö. Esimerkiksi joka toisen (52 %) yhdysvaltalaisen pikaruokalatyöntekijän kotitalous joutuu turvautumaan julkisista varoista maksettaviin toimeentuloa tukeviin ohjelmiin. Näihin käytetään arviolta 7 miljardia dollaria vuodessa.
Tannerin mukaan ilmiö näkyy selvästi myös Suomessa. Hän toteaa, että kohtuullisen korvauksen epääminen työstä aiheuttaa köyhyyttä ja huono-osaisuutta ja siirtää työnantajien palkanmaksutaakkaa tietyiltä osin veronmaksajille.
– Kyse on ennemminkin liikevoiton jakamisen oikeudenmukaisuudesta, tai tässä tilanteessa sen puutteesta. Jos yrityksen talous on vakaalla pohjalla, on yksinkertaisesti väärin perustella matalia palkkoja taloudellisen kestämättömyyden nimissä, Tanner toteaa.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Niina Tannerin ”Mulle, mulle – ja sosiaaliluukulle” Palkkatyököyhyyden taloudelliset kustannukset veronmaksajille -selvitys julkaistiin tiistaina.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.