Ikävä ilmiö näkyy selvästi myös Suomessa — kauppa maksattaa työntekijöidensä toimeentuloa yhteiskunnalla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Palvelualojen ammattiliitto PAMin selvityksessä käy ilmi, että vähittäiskauppa maksattaa työntekijöidensä toimeentuloa yhteiskunnalla. Vähittäiskaupan alalla työssäkäyville työntekijöille maksetaan yhteiskunnan verovaroista sosiaalitukia riittämättömän palkan jatkeeksi vuosittain yli 30 miljoonan euron edestä.

Palvelualojen ammattiliitto PAMille selvityksen tehnyt VTM Niina Tanner tutki palkkatyököyhyyden taloudellisia vaikutuksia veronmaksajille.  Selvityksessään Tanner tuo näkyväksi, kuinka paljon Suomessa maksetaan erilaisia sosiaalisia tulonsiirtoja paikkaamaan matalasta ansiotasosta aiheutuvaa toimeentuloloukkua.

– Julkisuudessa on viime aikoina ollut usein esillä vaatimus matalapalkkaisen työn lisäämisestä. Vähittäiskaupan alalla työskenteleville maksetaan sosiaalietuuksia kuten asumis- ja toimeentulotukea arviolta 30 miljoonan euron edestä vuosittain, Tanner toteaa.

– Samaan aikaan vähittäiskaupan kokonaisnettotulos on 334 miljoonaa euroa. Tämä kertoo tosiasian siitä, että alalla maksettavat pienet palkat auttavat osaltaan yrityksiä menestymään, mutta aiheuttavat veronmaksajille kustannuspaineita sosiaalietuuksien maksamisesta johtuen, Tanner toteaa.

Selvityksestä ilmenee, ettei yrityksillä ole taloudelliseen pakkoon perustuvaa syytä maksaa matalia palkkoja työntekijöilleen. Vähittäiskaupan alan voitoilla olisi voitu maksaa yli 10 kertaisesti kaikki alan palkansaajien tulojen jatkeeksi maksetut sosiaaliset tulonsiirrot.

– Vähittäiskaupan osalta työntekijöille erilaisina sosiaalitukina maksetut tulonsiirrot voitaisiin maksaa erinomaisesti myös palkan muodossa suoraan työntekijöille. Ne eivät lohkaisisi edes 1/10 -osaa omistajille jäävästä voitosta, Tanner toteaa.

Työssäkäyvät köyhät -ilmiö (working poor) on maailmalla yleinen ilmiö. Esimerkiksi joka toisen (52 %) yhdysvaltalaisen pikaruokalatyöntekijän kotitalous joutuu turvautumaan julkisista varoista maksettaviin toimeentuloa tukeviin ohjelmiin. Näihin käytetään arviolta 7 miljardia dollaria vuodessa.

Tannerin mukaan ilmiö näkyy selvästi myös Suomessa. Hän toteaa, että kohtuullisen korvauksen epääminen työstä aiheuttaa köyhyyttä ja huono-osaisuutta ja siirtää työnantajien palkanmaksutaakkaa tietyiltä osin veronmaksajille.

– Kyse on ennemminkin liikevoiton jakamisen oikeudenmukaisuudesta, tai tässä tilanteessa sen puutteesta. Jos yrityksen talous on vakaalla pohjalla, on yksinkertaisesti väärin perustella matalia palkkoja taloudellisen kestämättömyyden nimissä, Tanner toteaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Niina Tannerin ”Mulle, mulle – ja sosiaaliluukulle” Palkkatyököyhyyden taloudelliset kustannukset veronmaksajille -selvitys julkaistiin tiistaina.

Keskustelua aiheesta

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta

Kuva: Ilkka Yrjä

Helsingin postikeskuksessa järjestettiin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä poliittinen mielenilmaus, käytännössä ulosmarssi, joka saattaa viivästyttää myös Demokraatti-lehden vappunumeron jakelua.

Postin mukaan ammattiosaston järjestämä mielenilmaus viivästyttää osittain postinkulkua tänään torstaina.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta Lehtiluukussa.

linkki: http://www.lehtiluukku.fi/lue/demokraatti-27.4.2017/146062.html

Toimitus pahoittelee lehden tilaajille mahdollisesti koituvaa harmia.

Tilapäinen oleskelulupa tarpeen – Diakonissalaitokselta ratkaisu paperittomien tilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Paperittomille ihmisille pitäisi myöntää tilapäinen oleskelulupa, esittää Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi heillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet laillistaa Suomessa oleskelunsa työn kautta.

Diakonissalaitoksella arvioidaan, että Suomessa on vastaisuudessa yhä enemmän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita ei saada poistetuksi maasta. Paperittomien tilannetta on selvitetty laitoksen Suojattomat-hankkeessa.

Selvityksen perusteella Suomeen jäädään luvattomasti silloin, kun elämä paperittomana on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Monilla paperittomiksi jääneillä on toiveena löytää työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa.

– Monilla on (…) osaamista, jonka avulla heillä olisi täysin realistisia mahdollisuuksia työllistyä Suomessa, jos heillä olisi työntekoon oikeus, raportissa arvioidaan.

Paperiton on altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle.

Paperittomien hätämajoituksen tarve on selvityksen mukaan ollut toistaiseksi vähäinen. Monilla on Suomessa sellaisia verkostoja, joiden tuella he pystyvät majoittumaan tilapäisesti.

Sen sijaan omakielistä neuvontaa ja psykososiaalista tukea tarvittaisiin runsaasti. Diakonissalaitoksen mukaan järkevintä on keskittää paperittomien vähäiset palvelut saman katon alle.

Kun paperittomilla ei ole normaaleja mahdollisuuksia järjestää asumistaan ja toimeentuloaan, he ovat vaarassa päätyä pimeille asunto- ja työmarkkinoille. Paperiton on myös altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle. Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen riski kasvaa, todetaan raportissa.

Raportin mukaan on huolestuttavaa, jos paperittomina elävät menettävät kokonaan luottamuksensa suomalaisia viranomaisia kohtaan.