Rönni-Sällisellä oli vaikeuksia keksiä mitään hyvää sanottavaa hallitusohjelmasta, kun sitä häneltä kysyttiin pakettia julkistettaessa. Mikään ei ole muuttunut.

– Mitä enemmän olen käynyt ohjelmaa läpi, sitä pahemmalta se vain vaikuttaa. En ole ikinä tällaiseen hallitusohjelmaan törmännyt, joka olisi näin totaalisen epäreilu ja epätasapainoinen. Työnantajille ei ole asetettu mitään velvoitteita vastapainoksi, hän totesi mediatilaisuudessa, jossa kerrottiin hallituksen suunnittelemien lakimuutosten vaikutuksista erityisesti PAMin jäsenistölle.

PAM on listannut noin 30 erilaista heikennystä ja leikkausta, jotka osuvat ja uppoavat suoraan palkansaajiin ja työttömiin. Kohtuuttomimmat hallituksen aikomukset liittyvät ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, soviteltuun päivärahaan tai asumistukiin.

– Hallituksen aikomus poistaa sovitellun päivärahan 300 euron suojaosa puolestaan ei kannusta työttömiä työnhakijoita ottamaan vastaan lisää työtä. Tämä on ristiriitaista, kun hallitus haluaa lisätä työllisten määrää, mutta heikentää omilla toimilla työn kiinnostavuutta, PAMin puheenjohtaja ihmettelee.

Yksittäisistä turvattomuutta lisäävistä Rönni-Sällinen nostaa hallituksen halun pakottaa työntekijät sairaana töihin. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus on tulossa lainsäädäntöön.

– Monilla aloilla työehtosopimus vielä suojelee tältä. Mutta usein on nähty, että työnantajat kyllä kantavat lainsäädäntöön tulevat muutokset seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Tästä tullaan varmaan jatkossa vääntämään.

ORPO-PURRAN hallitus heikentää PAMin mukaan työntekijöiden toimeentuloa, joka osuu monelta kulmalta samoihin ryhmiin.

Etuuksien leikkaukset iskevät erityisesti palvelualojen työntekijöihin, joissa epätyypillisten työsuhteiden osuus erityisesti vähittäiskaupassa sekä majoituksessa sekä ravintoloissa vain nousee, PAMin pääekonomisti Olli Toivanen huomautti. Jatkuvan kokotyön osuus näillä aloilla on tippunut jo alle 50 prosenttiin.

Ja leikkaukset osuvat erityisesti naisiin, joita on epätyypillisissä työsuhteissa palvelualoilla huomattavasti enemmän kuin miehiä. Osa-aikatyötä tekevistä noin kaksi kolmasosaa on naisia. Vastentahtoisesti osa-aikaisesti työskenteleviä on suuri määrä, noin 100 000 kaikkiaan – ja heistä pelkästään myyjiä on noin 18 000.

Toivanen esitteli muutamilla laskelmilla, miten rajusti työttömyysturvasta ja asumistuesta leikkaaminen konkreettisesti vaikuttaa. Kaikki laskelmat on tehty Tilastokeskuksen mikrosimulointimallilla.

YHTENÄ esimerkkinä oli perheellinen palkansaaja, joka oli saanut ennen työttömyyttä 2 500 euroa bruttopalkkaa kuukaudessa. Ansiosidonnaisesta päivärahasta lähtisi alkuunsa 213 euroa kuussa nykyiseen verrattuna. Porrastuksen edetessä päivärahan leikkaus olisi 632 euroa.

– Tämä on pienituloiselle perheelle aivan mahdoton summa, Toivanen painotti.

Hallitus aikoo leikata myös asumistukea reippaasti. Esimerkkinä Toivasella oli helsinkiläinen osa-aikatyöntekijä, jonka bruttotulot ovat 1 500 euroa kuukaudessa. Hän maksaa 700 euro kuukaudessa, plus vesimaksun, kerrostalossa asumisesta. Erilaisten leikkausten myötä häneltä olisi lähdössä asumistuesta lähes 300 euroa kuukaudessa.

– Helsingissä osa-aikaisesti työskentelystä tulee taloudellisesti lähes mahdotonta, jos ei ole muita tuloja. Jos asumistuen leikkaukset ovat näin rajuja, vaikea kuvitella, miten löytyy pienipalkkaista työvoimaa Helsinkiin ja osin muihinkin suuriin kaupunkeihin.

Erittäin huolissaan Toivanen on siitä, että leikkauksista ei ole tehty yhteisvaikutusarviota – jokainen leikkaus on arvioitu säästönä erikseen.

HALLITUKSEN halua murentaa työelämän pelisääntöjä puheenjohtaja Rönni-Sällinen pitää erityisen vaarallisena. Lakko-oikeuden rajoittaminen on yksi keino tukahduttaa työntekijöiden sananvapautta. Hallitus myös rajoittaisi valtakunnansovittelijan mahdollisuutta sovitella – eli puuttuisi palkkaneuvotteluihin.

– Sovittelijan kädet sidottaisiin lainsäädännöllä niin, ettei vientiteollisuuden neuvottelemien sopimusten yli voi mennä. Käsittämätöntä.

Hallitus on painottanut, ettei se aio puuttua yleissitovuuteen, mutta Rönni-Sällinen näkee asian toisin. Yleissitovuuden tuoma turva on erittäin tärkeä palvelualojen työntekijöille.

– Yleissitovuus tuo suojaa eli sitä, että kaikille työntekijöille pitää maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka ja heihin pitää noudattaa kaikkia työehtoja riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai järjestäytymätön. Tätä kyllä rapautetaan.

Työelämän sopimusjärjestelmää ollaan hänen mukaansa romuttamassa paikallisen sopimisen kautta. Myös järjestäytymättömät työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset ovat nyt saamassa täydet paikallisen sopimisen valtuudet.

– Luottamusmiesten neuvottelumahdollisuuksia ollaan heikentämässä niin, että hänet voitaisiin ohittaa työpaikalla. Silloin paikallisen sopimisen tasapaino on todella hukassa.

HALLITUS haluaisi ulottaa myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa mahdollisuuden poiketa tietyistä lainsäädännön määräyksistä liittyen esimerkiksi työaikoihin. Tähän asti työehtosopimusosapuolet ovat voineet poiketa niistä valtakunnallisella tasolla.

– Tässä kyllä heikennetään myös työnantajien intressejä järjestäytyä työnantajaliittoihin ja sitä kautta saattaa työehtosopimuskin olla vaarassa.

PAMin hallitus pohtii torstaina 21. syyskuuta toimia, joilla liitto saisi hallituksen muuttamaan esityksiään, joita Rönni-Sällinen kuvailee suoraan hirveiksi.

– Toivon itse kovasti, ettei meidän tarvitsisi mennä lakkoihin. Mutta varmasti erilaisia mielenilmauksia tullaan näkemään, mutta missä mitassa, se nähdään tulevina viikkoina ja kuukausina.