– Näin se näyttää menevän. Oma tulos oli vähän huonompi kuin ajattelin. Mutta varmaan on niin, että kun ensimmäisen kerran näin selkeästi poliittisen puolueen kansanedustaja on arkkipiispaehdokkaana, niin varmaan sellainen pelko siitä, että nyt tulee politiikka kirkkoon vaikutti tulokseeni, Kantola arvioi.

– Uskon, että tällä oli vaikutus siihen, että ihmisten oli vaikea lähteä äänestämään minua. varsinkin, kun kirkkopoliittiselta profiililtaan hyvin samantyyppisiä ehdokkaita oli Vikström ja Inkinenkin osittain.

Kantola katsookin, että hänen vahvuuksiaan, yhteiskunnallista kokemusta ja verkostoja, ei pidetty vaaleissa tärkeänä.

Kantola kertoo olevansa hieman pettynyt omaan tulokseensa.

– Mutta tätä ei sitten sillä tavalla tärkeänä asiana.

Kantola kertoo tietävänsä ketä aikoo äänestää toisella kierroksella, mutta hän ei lähde antamaan ohjeita äänestäjilleen.

– He kyllä kykenevät itsekin harkitsemaan ketä äänestävät.

Vaalituloksessa oli hänen mukaan lisäksi yllättävää se, että hyvin vahvan kampanjan tehnyt naisehdokas Heli Inkinen ei yltänyt parempaan tulokseen.

– Lieneekö syynä se, että arkkihiippakunnassa annetun äänen paino on vain kolmasosa ja Inkistä ei sitten muualla niin tunnettu, kuin taas Vikströmiä ja Luomaa, jotka ovat olleet pitkään kirkolliskokouksessa sekä piispoina.

Kirkon uudistetun vaalilainsäädännön mukaisesti Turun arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa vähennetään vaalin tulosta laskettaessa jakamalla äänet kolmella. Uudistuksella on kerrottu pyrittävän siihen, että muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutus arkkipiispan vaalissa on vahvempi arkkipiispan tehtävien ja niiden merkityksen kasvettua.

Auvisen tulos puolestaan kertoo Kantolan mukaan siitä, mikä jyrkemmän, naisten pappeutta vastustavan ryhmittymän osuus on äänestäjistä.

– Mutta on vaikeaa arvioida, kuinka paljon näistä äänistä on pappien ja kuinka paljon maallikkojen. Mutta jotain se kertoo siitä, minkä suuruisina nämä ryhmittyvät ovat kirkon sisällä.

Kantola kuitenkin muistuttaa, että vaalin jälkeen vapautuu jälleen yksi piispan virka.

– Kannustaisin naisteologeja ja pappeja miettimään ehdokkuutta. Ehdokkaaksi vain, ei pidä masentua tästä tuloksesta.

Arkkipiispan vaaleissa äänivaltaisia ovat kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Äänioikeus on myös kaikilla arkkihiippakunnan papeilla sekä lehtoreilla. Lisäksi äänestää saa seurakuntien valitsemat maallikkovalitsijat, joita on yhtä monta kuin hiippakunnan äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita. Kaiken kaikkaian äänioikeutettuja on 1 530.

Toinen kierros käydään torstaina 1.3. Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuun alussa. Uusi arkkipiispa aloittaa tehtävässään kesäkuun alussa 2018.