Asia ajankohtaistui kesällä, kun arkkipiispa Kari Mäkinen oli päättänyt jäädä eläkkeelle. Arikka julkaisi Kantolaa kannattavan some-päivityksen, josta ehdokkuus lähti liikkeelle.

Arikka kutsuu itseään Kantolan ehdokastyön käynnistäneeksi promoottoriksi, vaikkei hänellä olekaan tällä hetkellä virallista roolia Kantolan kampanjassa.

Arikan asettuminen voimakkaasti Kantolan tueksi on mielenkiintoista, sillä kirkkoherralla on vahva kokoomuslainen tausta puoluehallituksen jäsenyyttä ja Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajuutta myöten.

Ilkka Kantola toimi Turun piispana 1998–2005, mutta erosi, kun hänen avioerostaan oli noussut valtava julkinen kohu. Kansanedustajaksi Kantola nousi vuonna 2007.

Arkkipiispanvaaliin puoluepolitiikka ei kuulu. Toisin saattaa kuitenkin olla ihmisten mielikuvissa.

Arikan onkin yllättänyt suuri negatiivisen palautteen määrä, jonka hän on saanut lähdettyä tukemaan Kantolaa.

– Juuri paikallislehteen yhden mielipidekirjoituksen jouduin kirjoittamaan, kun oli hämmästelty, ”kuinka voin tukea demareita ja SDP:tä ja kuinka olen tuonut SDP:n kirkkoon”, Arikka ihmettelee.

Omassa seurakunnassaan Arikkan onkin ollut suorastaan helisemässä saamansa palautteen takia. Sitä on tullut kymmenittäin. Hänen on muun muassa annettu ymmärtää pilaavan kirkon sen vuoksi, että asettui sosialidemokraattisen ehdokkaan taakse.

– Kyllä tämä Sovinto 100 -merkkivuosi on yhä edelleen ajankohtainen. Jostain syystä yhä edelleen jotkut ihmiset näkevät kirjaimellisesti punaista, jos SDP mainitaan kirkon yhteydessä, mikä on hyvin hämmentävää, Arikka sanoo.

Vaikka politiikalla ei ole Arikan mukaan mitään tekemistä arkkipiispanvaalin kanssa, silti hän tietää, että Kantolan tausta vaikuttaa ainakin joidenkin ihmisten äänestyskäyttäytymiseen.

– Tiedän kokoomusvaikuttajia, hyvinkin korkealta, jotka ovat olleet minuun yhteydessä ja kertoneet äänestävänsä Ilkkaa. Tiedän, että puoluepoliittisesti aktiivisia ihmisiä eri puolueista äänestää häntä yhteiskunnallisen osaamisen ja laajan yhteiskunnallisen verkoston takia. Se nähdään arvona niiden ihmisten silmissä, jotka ovat olleet yhteiskunnallisesti aktiivisia. He pystyvät näkemään puoluepolitiikan yli, Arikka sanoo ja vertailee arkkipiispa-instituutiota presidentti-instituutioon.

– Arkkipiispa on täysin puoluepoliittisesti sitoutumaton henkilö. En näe arkkipiispan poliittisella menneisyydellä mitään negatiivista painolastia. 1900-luvulla meillä on ollut useampikin arkkipiispa, jotka ovat olleet poliittisesti hyvinkin meritoituneita ja tulleet eduskunnasta, Juva muun muassa.

Sosialidemokraattisen puolueen ja kirkon yhteisistä piirteistä Arikka nostaa kysyttäessä esiin samanhenkiset talouseettiset kannanotot.

Miksi Arikka henkilökohtaisesti lähti tukemaan Kantolaa arkkipiispaksi?

– Hänellä on ylivoimaisesti suurimmat ja parhaimmat verkostot ja laaja-alaisuus katsoa asioiden yli inhimilliseltä kannalta yhden ihmisen näkökulmasta mutta myös kirkon ja valtion suhteiden näkökulmasta. Ilkka on aivan omaa sarjaansa – muut piispat ja ehdokkaat joutuvat ikään kuin verkostoitumaan, kun taas Ilkka toisi ne verkostot kirkkoon. Siinä on aika iso ero.

Ilkka Kantola itse kertoo saaneensa kriittistä palautetta kansanedustajuudestaan ja kuulumisestaan sosialidemokraattiseen puolueeseen vain sosiaalisessa mediassa. On muun muassa kyselty, ”miksi sosialidemokraatit valloittavat kaikki paikat ja vielä kirkonkin”.

Kantola ei halua kiistää sitä, etteikö äänestäjät pohdiskelisi myös niin, voivatko he äänestää sosialidemokraattia arkkipiispanvaalissa.

– Joillekin se on este, joillekin merkittävä lisäsyy. Olen itse julkisuuteen lausunut, että jos tulisin valituksi, pyytäisin vapautusta kansanedustajan työstä, jättäisin puolueen jäsenyyden, hän kuitenkin painottaa.

– Samalla lailla kuin tasavallan presidentin arkkipiispan pitää olla uskottavasti koko kirkon arkkipiispa, Kantola jatkaa.

Kantola muistelee, miten piispat ottivat 1999 kantaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen Kohti yhteistä hyvää -kannanotollaan. Piispat olivat liikkeellä Raamatun pohjalta ponnistaen etenkin profeetta Jesajan kirjan oikeudenmukaisuuden vaateista.

Tällöin kritiikkiä satoi niin vasemmalta kuin oikealta poliittiselta laidalta. Jos nyt vain puhuisitte siitä Jeesuksesta, kuului viesti.

– Näihin saa varautua. Kirkko ei voi sitoutua jonkin puolueen poliittiseen agendaan. Kirkolla on oma missio ja sanoma, jota se sovittaa kontekstiin, Kantola linjaa.

SDP:ssä Kantola oli muutama vuosi sitten mukana tekemässä selvitystä kirkon ja SDP:n suhteista.

– Katsottiin SDP:n kantaa kirkon ja valtion suhteisiin pitkällä juoksulla. Se on vaihdellut, on toisaalta arvostettu kirkon diakoniatyötä, sitten on välillä arvosteltu kirkon ja valtion likeistä suhdetta, Kantola summaa.

Kantolan mukaan kirkkoa arvostetaan SDP:ssä etenkin luotettavana toimijana hyvinvointiyhteiskunnan puolesta muun muassa diakoniatyössä sekä perhe- ja lapsityössä. Myös yhteiskunnallisia kannanottoja syrjäytyneiden ja työttömien puolesta on kiitelty. Osa puolueen jäsenistä on pitänyt arvokkaana myös kirkon turvapaikkapoliittisia kannanottoja.

Arkkipiispanvaalin ensimmäinen kierros käydään huomenna. Kantolan lisäksi ehdolla ovat Heli Inkinen, Björn Vikström, Tapio Luoma ja Ville Auvinen.

Artikkelia muokattu kello 23.31., poistettu maininta, että Martti Simojoki olisi ollut kansanedustaja.