Mielipiteet
19.5.2020 11:39 ・ Päivitetty: 19.5.2020 11:39
Ilmaista lainaa kaikille
Pelkäätkö valtion velkaa, koska joku poliitikko sanoo että sinun pitää pelätä sitä? Tämän kirjoituksen jälkeen huomaat, että pelkäät ehkä turhaan.
Euroopan keskuspankkiin kuuluvat euron käyttöön ottaneiden maiden keskuspankit. Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvat kaikki Euroopan Unioniin kuuluvien maiden keskuspankit. EKP on PSPP-ohjelmassa ostanut vuodesta 2015 alkaen eurovaltioiden velkakirjoja.
Taloustoimittaja Jan Hurrin (Taloussanomat 24.2.2019) mukaan Suomen velasta olisi vuonna 2019 päätynyt jo 25-33 prosenttia EKP:lle, ja sitä kautta Suomen Pankille. Summana tämä on noin 30 miljardin luokkaa. Olemme tällä hetkellä siis itse itsemme suurin yksittäinen velkoja ja maksamme meille otetusta lainasta korkoja itsellemme. Suomen Pankin tase onkin lähes täsmälleen kaksinkertaistunut 2015-2020 välisenä aikana. Tämä ei ole mitään uutta Suomen Pankin historiassa, sillä mm. vuosina 1937-1944 Suomen pankin tase viisinkertaistui. Sittemmin tämä tase purettiin sodan jälkeen devalvoimalla markka monta kertaa, jolloin markan arvo oli 1950-luvulla vain sadasosa toista maailmansotaa edeltäneestä arvostaan.
EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltioiden lainat eivät saisi ylittää 60 prosenttia kokonaistuotannosta, mutta tosiasiassa EU:n keskiarvo on tälläkin hetkellä noin 90 prosenttia. Koronakriisi kuitenkin pakottaa kaikki valtiot velkaantumaan lisää koska vaihtoehto velkaantumiselle olisi vieläkin pahempi.
Jos turistit eivät tulevana kesänä pääse lomailemaan Etelä-Eurooppaan, tulee näiden maiden talouksiin suuri lovi. Tämä puolestaan pakottaisi muut EKP:n jäsenmaat tekemään jotain näiden maiden lainoille, koska tekemättömyys olisi vieläkin pahempi ongelma. EKP:n ongelma puolestaan on tällä hetkellä se, että se ei sääntöjen mukaan saa antaa suoraa lainaa jäsenvaltioille. EKP:n omistamat valtioiden velat onkin ostettu yksityisen välikäden kautta markkinoilta ja päädytty silti samaan lopputulokseen, kuin lainoittamalla valtioita suoraan. Tätä on sanottu ”luovaksi pykälien tulkinnaksi”.
EKP:n tulisi pystyä taloustieteilijä Paul De Grauwen (HS 18.4.2020) mielestä antaa valtioille suoraan rahaa, tai hallituksen talouskriisityöryhmää johtavan Vesa Vihriälän (HS 17.4.2020) mielestä muuttaa keskuspankilla olemassa olevat velat nollakorkoisiksi ja ikiaikaisiksi. EKP:n suora rahoittaminen ei lisäisi valtioiden velkaa ja ikiaikaisen lainan nollakorko tarkoittaa käytännössä sitä, että velkaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Tämmöinen valtioiden lainoittaminen ei Nylanderin ja Kärrylän (HS 6.5.2020) mukaan puolestaan nostata vaarallista inflaatiota, jos raha käytetään muun muassa palveluiden tuottamiseen ja uusien hyödykkeiden tekemiseen.
Valtioiden velkaantuminen on eri asia, kuin henkilön velkaantuminen, koska valtio on ikuinen ja henkilö taasen ei sitä voi olla. Jos lainan korko on nolla, mutta valtion talous kasvaa lainan avulla yhden prosentin, niin paranee lainanmaksukykykin. Jos velalla tehdyt investoinnit siis kasvattavat yhteiskunnan tuottavuutta, jää jälkipolville lainan lisäksi yhteiskunta, joka selviää lainoistansa helpommin.
On hyvä myös huomioida, että vaikka Suomen Pankki aloitti valtion omien velkakirjojen oston jo ennen kuin Sipilän hallitus 2015 astui valtaan, ei sillä ollut mitään vaikutusta silloin harjoitettuun leikkaus- ja kikypolitiikkaan. Uusi tilanne valtion lainojen suhteen onkin vaikea pala myöntää monelle valtion lainoista pelotelleelle oikeistopuolueelle. Siksi he ovatkin nyt asiasta aivan hipihiljaa.
Kirjoittaja on Teollisuusliiton aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.