Turvealan toimijat ovat tänään osoittaneet mieltään Helsingissä eduskuntatalon edessä.

–  Ymmärrän hyvin, että turvealalla töissä oleville murros iskee rajusti ja tulevaisuuden näkymät tuntuvat synkiltä. Sen takia olemme halunneet lähteä auttamaan.

–  Eihän se sinänsä ole ollut yllätys, että turpeen energiakäytöstä tulee luopua. Se aiheuttaa valtavasti päästöjä, Mikkonen kuitenkin sanoo.

Lisäksi turvetta korvaaviin kaukolämpöinvestointeihin ohjataan EU-tukirahaa.

Alan kannattavuuden nopea heikentyminen johtuu päästöoikeuksien hinnan kallistumisesta. Euroopanlaajuisten päästökauppamarkkinoiden tarkoituksena on rajoittaa teollisuuden ja energialaitosten päästöjä.

Tänään mielenosoituksessakin nähdyt kyltit, joiden mukaan turve olisi uusiutuva luonnonvara, eivät saa ilmasto- ja ympäristöministeriltä ymmärrystä. Hänen mukaansa taustalla on luonnontieteellinen arvio, jota ei pidä muuttaa poliittisin perustein.

–  Vaikka turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi, mitä se ei ole, se on silti päästökaupan piirissä ja näin se on Ruotsissakin, Mikkonen sanoo.

Suomella on kansainvälisesti kunnianhimoinen ilmastotavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mutta siihen pääseminen vaatii vielä paljon konkreettisia päätöksiä päästöjen vähentämiseksi. Odotukset kohdistuvat Mikkosen mukaan syksyn budjettiriiheen.

Kaikkiaan päätöksiä ja toimia pitää tehdä vielä 11 miljoonan tonnin edestä, kun esimerkiksi vuonna 2019 kokonaispäästöt olivat 53,1 miljoonaa tonnia. Mikkosen mukaan keskustelu keinoista jatkuu.

Miten hallitus pystyy tekemään päätöksiä mittavista ilmastotoimista, kun jo nyt kehysriihessä hallituksen on kerrottu käyneen lähellä kaatumista?

–  Olen ihan varma, että keskustelu keinoista jatkuu edelleen. Mutta keinoja haetaan yhdessä sekä Kaisu-ilmastosuunnitelmassa että ilmasto- ja energiastrategiassa. Meitä auttaa se, että olemme saaneet sitoutettua myös muun yhteiskunnan ilmastotyöhön, Mikkonen vastaa.

Kehysriihessä otettiin taka-askel turpeen energiakäytön vähentämisessä veroratkaisulla, joka tukee turpeen polton jatkamista varsinkin pienemmissä voimaloissa. Nyt tehdyn linjauksen mukaan hallitus sopisi syksyllä budjettiriihessä turpeen verottoman pienkäytön alarajan nostamisesta tuleviksi vuosiksi.

Päätöksestä odotetaan aiheutuvan lisäpäästöjä 0,11–0,57 miljoonaa tonnia.

–  Turpeen käyttö todennäköisesti jatkuu pidempään pienissä kattiloissa kuin ilman veroratkaisua, Mikkonen ennakoi.

Vaihtoehtoisia päästövähennyskohteita haetaan hänen mukaansa taakanjakosektorilta eli esimerkiksi lisää liikenteestä, maataloudesta, lämmityksestä tai maankäytöstäkin.