Talvisateet tulevat yhä useammin vetenä, ja lumipeitteinen kausi on lyhentynyt koko maassa sitten 1960-luvun.

Lisäksi ilmastonmuutos kasvattaa muun muassa paikalleen jämähtäneiden säätilojen riskiä Suomessa. Korkeapaineiden vallitessa tämä tarkoittaa kesäisin hellettä tai kuivuutta ja talvella kylmyyttä. Matalapaineet taas kulkevat samoja reittejä päivästä toiseen, jolloin riski tulville kasvaa.

Ilmatieteen laitos antoi keskiviikkona tilannekatsauksen ilmastonmuutokseen.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan on mahdollista, että seuraavan viiden vuoden aikana tämä ennätys rikotaan uudestaan.

Suomen alueella ilmaston lämpeneminen on ollut kaksinkertaista verrattuna maailman keskiarvoon. Talvella lämpenemisvauhti on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut jopa kolminkertainen.

Heinäkuussa koettu hellejakso Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa oli kansainvälisen tutkimusryhmän World Weather Attributionin mukaan ilmastonmuutoksen vuoksi noin kaksi astetta kuumempi kuin se olisi ollut muutoin. Lisäksi hellejakso oli ilmastonmuutoksen vuoksi vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi. Tutkimukseen osallistui myös Ilmatieteen laitos.

Kesäkuukausina onkin rikottu viime vuosina useita lämpöennätyksiä maailmalla. Copernicus-ilmastopalvelun mukaan tämän vuoden kesäkuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Länsi-Euroopassa se oli mittaushistorian lämpimin koskaan.

ILMASTOMUUTOKSEN johdosta myös sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja voimistuvat. Esimerkiksi tällä hetkellä Kuubassa riehuvan Melissa-hurrikaanin voimakkuuteen vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttama merien lämpeneminen.

Atlantin hurrikaanit muodostuvat tyypillisesti ensin Pohjois-Atlantin trooppisilla vesillä. Atlantin yli kulkiessaan ne vetävät puoleensa meren pinnalta nousevaa lämmintä ja kosteaa ilmaa ja käyttävät sitä polttoaineenaan. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä enemmän polttoainetta hurrikaani saa voimistuakseen.

Aiempaa rajummat sääilmiöt vaikuttavat myös Suomessa. Esimerkiksi säästä aiheutuneet pelastuslaitoksen vahingontorjuntatehtävät ovat lisääntyneet vuosien 2001-2024 välillä. Viime vuosina pelastustehtävien määrässä on ylitetty 8  000 vuosittaisen tehtävän raja.

Merivesien lämpenemisellä on myös poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen vuoksi yli 75 prosenttia arktisen alueen jäämassasta on sulanut. Viime vuosina myös Etelämannerta ympäröivä jääpeite on alkanut kutistumaan.

Arktisen alueen vapautuminen merijäästä tulee Ilmatieteen laitoksen mukaan kasvattamaan sekä sotilaallista intressiä alueelle että laivaliikennettä.

MYÖS eläinten levittämien tautien odotetaan yleistyvän ilmastomuutoksen myötä. Ilmatieteen laitoksen mukaan taudit, joita levittävät esimerkiksi punkit, hyttyset, jyrsijät tai linnut, ovat yleistymässä ja siirtymässä uusille alueille Euroopassa.

Tulevaisuudessa esimerkiksi hyttysen välittämät dengue-, zika- ja chikungunyavirukset voivat levitä Suomeen. Myös altistuminen punkkien levittämille borrelioosille ja puutiaisaivotulehdukselle kasvaa Ilmatieteen laitoksen mukaan, kun punkit leviävät yhä laajemmille alueille.

Vielä 1990-luvulla punkkeja esiintyi lähinnä Etelä-Suomessa, mutta nyt niitä tavataan jo Lapissa asti.

Aliisa Uusitalo/STT

Juttu päivitetty kauttaaltaan klo 16.35.