Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Ilmastonmuutos on hitaasti ja tasaisesti etenevä ilmiö. Onko se syypää Eurooppaa runtelevaan lämpöön ja kuivuuteen?

Ihmisiä nauttimassa ilmastonmuutoksesta Eiranrannassa Helsingissä 30. heinäkuuta 2018.

Heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila oli 19,6 astetta, mikä ylitti vuoden 1941 ennätyksen 0,4 asteella.

Keskilämpötila oli Lapissa viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi. Hellepäiviä oli heinäkuussa koko maan tasolla yhteensä 27. Tämä on suurin lukema sitten heinäkuun 2010, jolloin hellepäiviä oli 30.

Ilmiö ei rajoitu Suomeen. Tanskan ilmatieteen laitoksen mukaan päättynyt heinäkuu oli yksi Tanskan mittaushistorian kuivimmista ja lämpimimmistä. Sama pätee Ruotsiin, jossa lämpö ja kuivuus on aiheuttanut mittavia maastopaloja. Sveitsissä aikaväli huhtikuusta heinäkuuhun on vuodesta 1864 alkavan mittaushistorian lämpimin.

Missä määrin heinäkuun helteistä sitten täytyy syyttää ilmastonmuutosta?

Jossakin määrin, toteaa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen Jouni Räisänen HY:n sivuilla julkaistussa tiedotteessa.

Kulunut heinäkuu olisi siis joka tapauksessa ollut lämmin. Ilmastonmuutoksen takia se vain oli vielä sitäkin lämpimämpi.

Tiedotteessa Räisänen puhuu ennätyksellisen lämpimästä toukokuusta, mutta vastaukset pätevät myös ennätyksellisen lämpimään heinäkuuhun.

– Kuiva alkukesä johtui siitä, että meillä on ollut korkeapainetta, mutta se on todennäköisesti ollut enimmäkseen sattumaa. Suuri osa siitä, mitä ilmakehässä tapahtuu, on aivan satunnaista.

Toisaalta jos ilmastonmuutosta ei olisi, 90 prosentin todennäköisyydellä toukokuu 2018 ei olisi ollut niin lämmin kuin se oli, toteaa Räisänen.

Kuinka Räisäsen sekä-että -vastausta tulisi tulkita?

Ensiksi on tärkeää ymmärtää ilmaston ja sään tarkoittavan eri asioita. Sää viittaa lämpötilan, sateen ja paisteen päivittäiseen vaihteluun. Sään luonteeseen kuuluu, että se heittelee arvaamattomasti. Jonkin heinäkuun yöt saattavat olla lämpimämpiä kuin toisen heinäkuun päivät. Tämä on normaalia sään vaihtelua.

Ilmasto tarkoittaa säätilan keskiarvon kehitystä vuosikymmenien ja -satojen aikajänteellä. Sään ennustaminen on vaikeaa. Ilmaston kehitystrendi on tilastollisesti nähtävissä ja ennustettavissa.

Yhdysvaltalainen astrofyysikko ja tieteen popularisoija Neil deGrasse Tyson selittää ja visualisoi sään ja ilmaston eron oheisella videolla katsomisen arvoisesti.

– Ilmastonmuutos on hitaasti ja tasaisesti etenevä ilmiö, jonka voi tiivistää neljään sanaan: yleensä on keskimääräistä lämpimämpää, Räisänen sanoo.

Kulunut heinäkuu olisi siis joka tapauksessa ollut lämmin. Ilmastonmuutoksen takia se vain oli vielä sitäkin lämpimämpi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE