Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

Yli puolet vastaajista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen ihmettelee sitä, että pieni osa, vain kuusi prosenttia, kyselyyn vastanneista pitää verkostoitumista vahvuutenaan. Verkostot ja oma-aloitteisuus ovat kuitenkin työnhaussa yhä korvaamattomampia apuja.

– Myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta. Työllisyyspolitiikassa tulisikin miettiä, miten voisimme parhaiten tukea työn ja työntekijöiden kohtaamista muuttuneilla työmarkkinoilla.

– Onkin perusteltua kysyä, miten pitkälle nykyiset vahvuudet suomalaisia kantavat, Hyttinen sanoo.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. Hieman ristiriitaista on se, että 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta.

Puolet vastaajista epäilee, ettei katoavien ammattien tilalle synny riittävästi uutta työtä, kun taas korvaavien työpaikkojen syntyyn uskoo noin kolmasosa. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.