Imatralainen kansanedustaja ja SDP:n 1.varapuheenjohtaja Niina Malm pitää päätöstä tukialueista tervetulleena Venäjä-pakotteiden kurittamalle ja rakennemuutoksesta kärsivälle alueelle. Asetuksen myötä Imatra, Parikkala, Rautjärvi sekä Ruokolahti, Miehikkälä sekä Virolahti määritellään tukialueiksi.

– On hienoa, että itäisen Suomen vaikeudet huomataan. Ennen pandemiaa ja sotaa Imatran rajanylityspaikan kautta kulki reilu miljoona ajoneuvoa vuodessa. Nyt kauppahallit ja niiden parkkipaikat ammottavat tyhjyyttään, Malm kuvailee tiedotteessa.

– Pakotteet aiheuttavat Etelä-Karjalalle arviolta miljoonan euron menetyksen päivittäin. Kriisit eivät kohtele kaikkia paikkakuntia samalla tavalla, ja on tärkeää, että muutokseen reagoidaan mahdollisimman pian. Kyse on laajasta rakennemuutoksesta, sillä rajaliikenteen palautumista entiselleen ei kannata odottaa pian.

Alueellisten valtiontukien tavoitteena on epäedullisessa asemassa olevien alueiden parempi taloudellinen kehitys. Jo aiemmin kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriö perusti valtiosihteerityöryhmän selvittämään toimenpiteitä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi, Malm huomauttaa. Malm painottaa, että alueella on paljon investointipotentiaalia.

– Kestävän kehityksen periaatteisiin pohjautuvalla aluetuella edistetään myös teollisuuden näkymiä alueella. Vaikka Kaakkois-Suomi on kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta, on Suomi edelleen potentiaalinen investointikohde korkean osaamisen sekä kestävän kasvun periaatteiden vuoksi.

Malmin mukaan Suomella on kaikki mahdollisuudet hyötyä vihreän teknologian kasvusta, kunhan sen kehittämiseen uskalletaan panostaa.

– Arvostuksemme teollisuusmaana ei ole kadonnut minnekään sodan myötä, mutta rakennemuutoksen paikkaamiseksi tarvitsemme uusia satsauksia sekä innovaatioita. Luonnollisesti alkuun tarvitaan rahallista panostusta, missä EU-tuet auttavat, Malm summaa.

Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan kansanedustaja Seppo Eskelisen (sd.) mukaan konkreettisia toimia. Itä-Suomessa Venäjän rooli taloudessa on merkittävästi muuta maata keskeisempi, ja samalla myös vaikutukset ovat voimakkaampia, hän sanoo tiedotteessa. Hän pitää valtiosihteerityöryhmää tarpeellisena ja odottaa sen ehdotuksia Itä-Suomen elinvoimaa vahvistavista toimenpiteistä, kuten saavutettavuuden, investointien ja energiavarmuuden turvaamiseksi.

– Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että saamme laaja-alaisesti konkreettisia ja nopeasti vaikuttavia toimia liikkeelle valtiosihteerityöryhmän työn pohjalta jo ensi syksyn budjettiriihessä. Tämä vahvistaa alueen toipumista ja työllisyyttä sekä luo tulevaisuudenuskoa yrityksiin, Eskelinen painottaa tiedotteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen aluekatsauksen mukaan Venäjän viennin seisahtuminen merkitsisi pelkästään Pohjois-Karjalalle noin tuhannen työpaikan ja yli 100 miljoonan vientituottojen menetystä, kansanedustaja kertaa. Eskelinen muistuttaa, että lisäksi kerrannaisvaikutukset tuntuvat niin kuljetusketjuissa kuin alihankkijoiden tilanteessa. Myös teollisuuden raaka-aineiden saanti on heikentynyt.

– Nyt tarvitaan yrityksille tukea korvaavien markkinoiden löytämisessä ja kansainvälistymisessä, Eskelinen sanoo.

Kansanedustaja muistuttaa myös, että Saimaan kanavan liikenteen pysähtyminen on merkinnyt nopeaa tarvetta korvaavien liikenneväylien etsimiselle, erityisesti teollisuuden kuljetuksille. Eskelisen mielestä aiemmin päätetty ja jäihin laitettu 95 miljoonan euron määräraha kanavan kehittämiseksi tulee nyt kohdentaa Itä-Suomen liikenneverkon kehittämiseen yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Pohjois-Karjalasta asetuksessa tukialueiksi on listattu kaikki alueen 13 kuntaa.

Keski-Suomen kannalta valtioneuvoston asetus tukialueista on kansanedustaja Piritta Rantasen (sd.) mielestä onnistunut kokonaisuus.

– Iloitsen, että nyt on valmista. Tätä tärkeää tavoitetta on pidetty esillä monessa yhteydessä, ja päätöksen myötä voikin todeta, että Keski-Suomen edunvalvonta on toteutunut asiassa erinomaisesti. Nyt Keski-Suomen yritykset voivat vihdoin rauhassa suunnitella investointeja, ja pääsevät toden teolla tekemään työtä maakunnan kasvun ja hyvinvoinnin eteen, Rantanen sanoo tiedotteessa.

Uusina alueina Keski-Suomesta mukana ovat Jämsän seutukunta sekä Joutsan, Keuruun ja Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnat. Jämsän osalta tuetaan äkillisen rakennemuutoksen tilanteen hoitoa ja samalla nimettyjä vierekkäisiä harvaan asuttuja alueita, joilla on verrattain korkea työttömyysaste ja heikko aluetalouden tilanne.

Rantanen arvioi, että tuella päästään aluetalouden ja kilpailukyvyn haasteisiin, sekä tukemaan investointeja alueellisen kasvun mahdollistamiseksi.

– On tärkeää, että laajasti koko Suomessa on mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen. Väkimäärän, kasvun ja yritystoiminnan keskittymisen, ja alueiden eriarvoistumisen torjuminen on maassamme tärkeää, ja haluan, että jatkossakin laajasti ympäri Suomen ja Keski-Suomen on paikkoja tehdä töitä ja elää arkea, hän sanoo.

Tukialueiden käytössä olevasta tuen määrästä säädetään erikseen.