-  Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä vesialueista. Siihen nähden meillä sattuu aika harvoin onnettomuuksia, ainakin vakavia sellaisia. Kaikki on kuitenkin mahdollista kun merellä kuljetaan, merikapteeni Päivi Söderholm Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta sanoo STT:lle.

Merenkulun johtava asiantuntija Juha-Matti Korsi liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta muistuttaa, että yllättävä tekninen ongelma, kuten moottorin sammuttaminen voi johtaa siihen, että alus ajautuu ongelmiin merellä.

-  En tunne tätä tapausta yksityiskohtaisesti, mutta teknisen poikkeaman mahdollisuus on tietysti olemassa. Silloinkin pitää reagoida nopeasti ja ilmoittaa radiolla, että nyt on ohjaushallinta menetetty ja pistää tietynväriset mastovalot loistamaan, jotta muut alukset osaavat väistää, hän sanoo.

Inhimillinen tekijä yleisin syy onnettomuuksiin

-  Aikaisemmin sanottiin, että noin 80 prosenttia kaikista onnettomuuksista johtuu inhimillisistä tekijöistä. (Euroopan meriturvallisuusvirasto) Emsan viimeisissä tilastoissa se oli noin 65 prosenttia, mikä sekin on iso luku.

Korsi nostaa esille merenkulkijoiden jaksamisen, jota pitkät päivät ja aikaisempaa pienempi miehistö verottavat.

-  Väsymys voi olla aika kova. Satama-ajat ovat lyhentyneet aika merkittävästi. Kiireesti puretaan ja lastataan alus ja sitten taas jatketaan matkaa. Välillä saattaa olla, että lepoaika käy hieman riittämättömäksi, hän sanoo.

Söderholmin mukaan ihmisen käyttäytymiseen on paljon vaikeampi vaikuttaa kuin tekniseen kehitykseen, mutta hänestä siihen olisi syytä panostaa.

Meriturvallisuudesta säädetään yhteisin säännöin

Meriliikenteessä on yhtenäiset kansainvälisesti sovitut liikennesäännöt, joissa on määritelty muun muassa, miten toimia yhteentörmäysten välttämiseksi.

-  Aluksilla on nykypäivänä paljon teknisiä apuvälineitä: Navigoinnin apuvälineitä, tutkia, automaattisia tunnistuslaitteita ja elektronisia merikarttoja, millä pystytään riittävän ajoissa havaitsemaan vastaantulevat ja risteävät alukset, ja sitä kautta ajoissa ryhtymään väistämistoimenpiteisiin, Korsi kertoo.

Kansainvälisen meriturvallisuusjärjestö IMO:n sääntöjen mukaan on tehty reittijakoalueita, joissa aluksille on jaettu omia kaistoja, joilla liikkua.

Huonokuntoisia aluksia koetetaan puolestaan saada pois Itämeren liikenteestä säännöllisillä satamavaltiotarkastuksilla.

Myös miehistön osaamiseen ja koulutukseen panostetaan. Söderholmin mukaan meriturvallisuus on keskiössä merenkulun koulutuksessa.

-  Puhutaan sitten laivan rakentamisesta tai vaikka asenteista, niin kyllä se on koko ajan siellä mukana. Ja ainakin päällystöpuolella on paljon kursseja, mitä jatkuvasti pitää uusia. Sertifikaatit menevät yleensä vanhaksi viiden vuoden välein.