Sen sijaan sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna matkustajatuonti supistui 12,4 prosenttia, sillä väkevien alkoholijuomien tuonti laski lähes 27 prosentilla.

– Kehitys on positiivista kansanterveyden kannalta, THL:n johtava asiantuntija Thomas Karlsson sanoo.

Hän kertoo, että alkoholin kulutuksen trendi viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut ylipäätään laskeva. Valviran tilastoissa näkyy myös, että alkoholin kotimainen myynti väheni viime vuonna.

Virosta tuodun alkoholin määrään on vaikuttanut se, että siellä korotettiin alkoholiveroja vuodesta 2015 lähtien reippaasti. Hintaero Suomen ja Viron välillä kutistui Karlssonin mukaan niin pieneksi, että se rupesi näkymään matkustajatuonnissa.

Korkeammat verot johtivat siihen, että virolaiset lähtivät hakemaan halvempaa alkoholia Latviasta. Sen vuoksi Virossa alennettiin alkoholiveroa viime kesänä. Karlsson arvioi, että se selittää panimotuotteiden matkustajatuonnin kasvua Suomessa viime vuonna.

Suomessakin on korotettu alkoholiveroa useasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Karlssonin mukaan Suomen veronkorotuksilla ei kuitenkaan ole suoranaista merkitystä kyselyaineiston perusteella.

Latvian löysivät pikku hiljaa myös suomalaiset, jotka hakevat autoilla suuria määriä alkoholia. Latviasta tuodun oluen, viinin ja väkevien osuus kaikesta matkustajatuonnista on noussut parissa kolmessa vuodessa 9–16 prosenttiin.

– Se vastaa suurin piirtein sitä, mitä Ruotsin laivoilta ja Ruotsin rajalta Pohjois-Suomessa ostetaan, Karlsson kertoo.

Hän painottaa, että vaikka Latvian osuus kokonaistuonnista on kasvanut, se ei ole kasvattanut kokonaistuontia. Aiemmin Virosta suuria lasteja hakeneet ovat siirtyneet hakemaan lastinsa Latviasta.

Karlssonin mukaan matkustajatuonnissa väkevien osuus verrattuna kotimaan myyntiin korostuu. Matkustajat toivat viime vuonna olutta 28,4 miljoonaa litraa ja väkeviä 5,5 miljoonaa litraa.

Väkevien tuonti vähentyi, vaikka Viron veronalennukset koskivat myös väkeviä juomia. Karlsson arvioi, että se heijastelee väkevien juomien kulutuksen supistumista ylipäätään viime vuosikymmeninä.

– Ihmiset eivät reagoineet herkästi siihen, että väkevien verotusta muutettiin Virossa, mutta he reagoivat herkästi siihen, että oluen verotusta vähennettiin.

Väkevien juomien osuuden korostuminen matkustajatuonnissa kotimaan myyntiin verrattuna, johtuu Karlssonin mukaan siitä, että ulkomailta on helpompi kantaa väkeviä kuin mietoja juomia. Tämä pätee erityisesti lentomatkustukseen, jonka osuus väkevien juomien matkustajatuonnista on merkittävä.

– Ne alkoholijuomat, joita sieltä voidaan tuoda, ovat lähinnä väkeviä, Karlsson sanoo.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto kertoi keskiviikkona, että oluen myynti laski viime vuonna 2,7 prosenttia, siiderin 5,6 prosenttia ja long drink -juomien 0,6 prosenttia.

Valviran tilastojen mukaan oluen anniskelu- ja vähittäismyynti kotimaassa laski viime vuonna kesästä lähtien. Muun muassa joulukuun myynti supistui vuoden takaisesta 2,5 prosenttia litroissa mitattuna ja 2,6 prosenttia sataprosenttisena alkoholina mitattuna.

Väkevien myynti putosi vastaavasti 9,1 ja 8,4 prosenttia. Yhteensä kaikkien alkoholijuomien kotimainen myynti laski litroissa mitattuna 2,5 prosenttia ja sataprosenttisena alkoholina mitattuna 3,8 prosenttia.

Valviran koko vuoden tilastot valmistuvat myöhemmin.

STT–Antti Autio