Politiikka

Internointileireille vangitut saivat korvauksia, mikseivät lastensuojelulapset? – ”On mallinnettavissa”

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Maria Guzenina pettyi siihen, että Suomen valtio tyytyy vain pyytämään anteeksi eikä maksa korvauksia.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Maria Guzenina pettyi siihen, että Suomen valtio tyytyy vain pyytämään anteeksi eikä maksa korvauksia.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Maria Guzenina pettyi siihen, että Suomen valtio tyytyy vain pyytämään anteeksi eikä maksa korvauksia.

Valtio pyytää lapsen oikeuksien päivänä anteeksi niiltä, joita kohdeltiin lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin vuosikymmeniä sitten. Eduskunnan kyselytunnilla nousi vahvasti esille, että lapsuutensa menettäneille pitäisi maksaa rahallista korvausta.

– Lapsia pidettiin epäinhimillisissä oloissa, pahoinpideltiin ja käytettiin seksuaalisesti hyväksi. Sivistysvaltiot Ruotsi ja Norja ovat maksaneet kaltoinkohdelluille. Miksi Suomi ei halua maksaa, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kysyi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.), joka esittää anteeksipyynnön sunnuntaina Finlandia-talolla valtion nimissä.

Selkeää vastausta ei tullut. Rehula totesi, että Jyväskylän yliopiston haastattelututkimus sijaishuollon lapsista vuosina 1937–1983 on jo ensi sivuilta kovaa luettavaa. Guzenina käynnisti tutkimuksen ollessaan peruspalveluministerinä.

– Jokainen elämä on ainutlaatuinen. Tämä (anteeksipyyntö) on yksi viesti ja helpotus ainakin joillekin.

Anna-Maja Henriksson (r.) muistutti, että valtiovalta päätti vuonna 2014 maksaa korvauksia lapsille, jotka internoitiin leireille jatkosodan jälkeen. Leireille joutui noin 480 Saksan ja Unkarin kansalaista. Viranomaiset vangitsivat internointileireille noin 80 lasta, joista suurin osa vietti niissä 1,5 vuotta. Korvaukset olivat joko 3 000 tai 1 500 euroa.

– Näin tunnustettiin, että suomalaisten viranomaisten toiminta oli kohtuutonta. Voisiko tästä ottaa mallia?

Rehula ei tyrmännyt ajatusta täysin.

– Tämä on mallinnettavissa ja opiksi otettavaa tästä on varmasti. Mutta tämä on nyt polku, jolla on päätetty edetä.

Autoja katsastetaan useammin kuin lastensuojelulaitoksia.

Guzenina vetosi vielä pääministeri Juha Sipilään (kesk.), jotta hallitus toimisi kuten hallitus Ruotsissa: peruisi päätöksen pyytää vain anteeksi ja maksaisi korvaukset.

– Ei ole päätöstä, mitä voitaisi perua. Olen jutellut ihmisten kanssa, joita asia koskee. Anteeksipyyntö on näiden ihmisten ensisijainen toimi, jota odotetaan. Tartuimme tähän, Sipilä huomautti.

Lastensuojelun nykytila ei saanut kansanedustajien puheenvuoroissa sekään kovin korkeaa arvosanaa. Guzenina otti esille Eerikan surullisen kohtalon ja Oulun järkyttävän insesti-tapauksen. SDP käynnisti viime vaalikaudella laajan selvityksen lastensuojelun puutteista. Guzenina kysyi, mitä korjauksia on tehty.

Rehulan mukaan Eerikan ja Oulun tapaukset on käyty hyvin huolellisesti läpi.

– Helsingin kaupunki on uudistanut käytäntöjään, ettei Eerikalle tapahtunut saa koskaan toistua. Hallitus on omalla kärkihankkeellaan puuttumassa palveluverkon parantamiseen.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) huomautti, että viimeaikaisissa kyselyissä lapset ja nuoret kokevat, etteivät aikuiset ole kiinnostuneita heidän asioistaan, eikä heitä kuunnella. Erityisesti lastensuojelulapset tuntevat jääneensä yksin.

– Lastensuojelulain ytimessä on lapsen kuuleminen ja tulla kuulluksi. Kärkihankkeemme puuttuu siihen, että kyetään hyödyntämään hyviä malleja koko maassa. Lastensuojelussa viranomaisten välinen tiedonkulku ammattilaiselta toiselle on keskeistä, Rehula muotoili.

Anna Kontula (vas.) huomautti, että autoja katsastetaan useammin kuin lastensuojelulaitoksia.

– Miten estämme sen, ettei 50 vuoden päästä tarvitse järjestää vastaavaa tilaisuutta Finlandia-talolla?

Rehula korosti, että ilmoitusvelvollisuudessa epäkohdista pitää olla nollatoleranssi ja se koskee kaikkia poliisista kouluun.

Eeva-Johanna Eloranta (sd.) oli huolestunut siitä, että kotipalvelu perheille kangertelee yhä ja kuitenkin varhainen tuki voi säästää lasten huostaanotoilta. Rehulan mukaan viime kaudella tehdyt säännökset lapsiperheiden kotipalveluun ovat tuottamassa hyviä tuloksia ainakin jossain päin maata. Hän toivoi, että esimerkiksi Imatran ja Vantaan ennaltaehkäisevistä toimista otettaisiin oppia muuallakin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat