Internointileireille vangitut saivat korvauksia, mikseivät lastensuojelulapset? – ”On mallinnettavissa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Maria Guzenina pettyi siihen, että Suomen valtio tyytyy vain pyytämään anteeksi eikä maksa korvauksia.

Valtio pyytää lapsen oikeuksien päivänä anteeksi niiltä, joita kohdeltiin lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin vuosikymmeniä sitten. Eduskunnan kyselytunnilla nousi vahvasti esille, että lapsuutensa menettäneille pitäisi maksaa rahallista korvausta.

– Lapsia pidettiin epäinhimillisissä oloissa, pahoinpideltiin ja käytettiin seksuaalisesti hyväksi. Sivistysvaltiot Ruotsi ja Norja ovat maksaneet kaltoinkohdelluille. Miksi Suomi ei halua maksaa, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kysyi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.), joka esittää anteeksipyynnön sunnuntaina Finlandia-talolla valtion nimissä.

Selkeää vastausta ei tullut. Rehula totesi, että Jyväskylän yliopiston haastattelututkimus sijaishuollon lapsista vuosina 1937–1983 on jo ensi sivuilta kovaa luettavaa. Guzenina käynnisti tutkimuksen ollessaan peruspalveluministerinä.

– Jokainen elämä on ainutlaatuinen. Tämä (anteeksipyyntö) on yksi viesti ja helpotus ainakin joillekin.

Anna-Maja Henriksson (r.) muistutti, että valtiovalta päätti vuonna 2014 maksaa korvauksia lapsille, jotka internoitiin leireille jatkosodan jälkeen. Leireille joutui noin 480 Saksan ja Unkarin kansalaista. Viranomaiset vangitsivat internointileireille noin 80 lasta, joista suurin osa vietti niissä 1,5 vuotta. Korvaukset olivat joko 3 000 tai 1 500 euroa.

– Näin tunnustettiin, että suomalaisten viranomaisten toiminta oli kohtuutonta. Voisiko tästä ottaa mallia?

Rehula ei tyrmännyt ajatusta täysin.

– Tämä on mallinnettavissa ja opiksi otettavaa tästä on varmasti. Mutta tämä on nyt polku, jolla on päätetty edetä.

Autoja katsastetaan useammin kuin lastensuojelulaitoksia.

Guzenina vetosi vielä pääministeri Juha Sipilään (kesk.), jotta hallitus toimisi kuten hallitus Ruotsissa: peruisi päätöksen pyytää vain anteeksi ja maksaisi korvaukset.

– Ei ole päätöstä, mitä voitaisi perua. Olen jutellut ihmisten kanssa, joita asia koskee. Anteeksipyyntö on näiden ihmisten ensisijainen toimi, jota odotetaan. Tartuimme tähän, Sipilä huomautti.

Lastensuojelun nykytila ei saanut kansanedustajien puheenvuoroissa sekään kovin korkeaa arvosanaa. Guzenina otti esille Eerikan surullisen kohtalon ja Oulun järkyttävän insesti-tapauksen. SDP käynnisti viime vaalikaudella laajan selvityksen lastensuojelun puutteista. Guzenina kysyi, mitä korjauksia on tehty.

Rehulan mukaan Eerikan ja Oulun tapaukset on käyty hyvin huolellisesti läpi.

– Helsingin kaupunki on uudistanut käytäntöjään, ettei Eerikalle tapahtunut saa koskaan toistua. Hallitus on omalla kärkihankkeellaan puuttumassa palveluverkon parantamiseen.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) huomautti, että viimeaikaisissa kyselyissä lapset ja nuoret kokevat, etteivät aikuiset ole kiinnostuneita heidän asioistaan, eikä heitä kuunnella. Erityisesti lastensuojelulapset tuntevat jääneensä yksin.

– Lastensuojelulain ytimessä on lapsen kuuleminen ja tulla kuulluksi. Kärkihankkeemme puuttuu siihen, että kyetään hyödyntämään hyviä malleja koko maassa. Lastensuojelussa viranomaisten välinen tiedonkulku ammattilaiselta toiselle on keskeistä, Rehula muotoili.

Anna Kontula (vas.) huomautti, että autoja katsastetaan useammin kuin lastensuojelulaitoksia.

– Miten estämme sen, ettei 50 vuoden päästä tarvitse järjestää vastaavaa tilaisuutta Finlandia-talolla?

Rehula korosti, että ilmoitusvelvollisuudessa epäkohdista pitää olla nollatoleranssi ja se koskee kaikkia poliisista kouluun.

Eeva-Johanna Eloranta (sd.) oli huolestunut siitä, että kotipalvelu perheille kangertelee yhä ja kuitenkin varhainen tuki voi säästää lasten huostaanotoilta. Rehulan mukaan viime kaudella tehdyt säännökset lapsiperheiden kotipalveluun ovat tuottamassa hyviä tuloksia ainakin jossain päin maata. Hän toivoi, että esimerkiksi Imatran ja Vantaan ennaltaehkäisevistä toimista otettaisiin oppia muuallakin.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta