Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Internointileireille vangitut saivat korvauksia, mikseivät lastensuojelulapset? – ”On mallinnettavissa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Maria Guzenina pettyi siihen, että Suomen valtio tyytyy vain pyytämään anteeksi eikä maksa korvauksia.

Valtio pyytää lapsen oikeuksien päivänä anteeksi niiltä, joita kohdeltiin lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin vuosikymmeniä sitten. Eduskunnan kyselytunnilla nousi vahvasti esille, että lapsuutensa menettäneille pitäisi maksaa rahallista korvausta.

– Lapsia pidettiin epäinhimillisissä oloissa, pahoinpideltiin ja käytettiin seksuaalisesti hyväksi. Sivistysvaltiot Ruotsi ja Norja ovat maksaneet kaltoinkohdelluille. Miksi Suomi ei halua maksaa, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kysyi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.), joka esittää anteeksipyynnön sunnuntaina Finlandia-talolla valtion nimissä.

Selkeää vastausta ei tullut. Rehula totesi, että Jyväskylän yliopiston haastattelututkimus sijaishuollon lapsista vuosina 1937–1983 on jo ensi sivuilta kovaa luettavaa. Guzenina käynnisti tutkimuksen ollessaan peruspalveluministerinä.

– Jokainen elämä on ainutlaatuinen. Tämä (anteeksipyyntö) on yksi viesti ja helpotus ainakin joillekin.

Anna-Maja Henriksson (r.) muistutti, että valtiovalta päätti vuonna 2014 maksaa korvauksia lapsille, jotka internoitiin leireille jatkosodan jälkeen. Leireille joutui noin 480 Saksan ja Unkarin kansalaista. Viranomaiset vangitsivat internointileireille noin 80 lasta, joista suurin osa vietti niissä 1,5 vuotta. Korvaukset olivat joko 3 000 tai 1 500 euroa.

– Näin tunnustettiin, että suomalaisten viranomaisten toiminta oli kohtuutonta. Voisiko tästä ottaa mallia?

Rehula ei tyrmännyt ajatusta täysin.

– Tämä on mallinnettavissa ja opiksi otettavaa tästä on varmasti. Mutta tämä on nyt polku, jolla on päätetty edetä.

Autoja katsastetaan useammin kuin lastensuojelulaitoksia.

Guzenina vetosi vielä pääministeri Juha Sipilään (kesk.), jotta hallitus toimisi kuten hallitus Ruotsissa: peruisi päätöksen pyytää vain anteeksi ja maksaisi korvaukset.

– Ei ole päätöstä, mitä voitaisi perua. Olen jutellut ihmisten kanssa, joita asia koskee. Anteeksipyyntö on näiden ihmisten ensisijainen toimi, jota odotetaan. Tartuimme tähän, Sipilä huomautti.

Lastensuojelun nykytila ei saanut kansanedustajien puheenvuoroissa sekään kovin korkeaa arvosanaa. Guzenina otti esille Eerikan surullisen kohtalon ja Oulun järkyttävän insesti-tapauksen. SDP käynnisti viime vaalikaudella laajan selvityksen lastensuojelun puutteista. Guzenina kysyi, mitä korjauksia on tehty.

Rehulan mukaan Eerikan ja Oulun tapaukset on käyty hyvin huolellisesti läpi.

– Helsingin kaupunki on uudistanut käytäntöjään, ettei Eerikalle tapahtunut saa koskaan toistua. Hallitus on omalla kärkihankkeellaan puuttumassa palveluverkon parantamiseen.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) huomautti, että viimeaikaisissa kyselyissä lapset ja nuoret kokevat, etteivät aikuiset ole kiinnostuneita heidän asioistaan, eikä heitä kuunnella. Erityisesti lastensuojelulapset tuntevat jääneensä yksin.

– Lastensuojelulain ytimessä on lapsen kuuleminen ja tulla kuulluksi. Kärkihankkeemme puuttuu siihen, että kyetään hyödyntämään hyviä malleja koko maassa. Lastensuojelussa viranomaisten välinen tiedonkulku ammattilaiselta toiselle on keskeistä, Rehula muotoili.

Anna Kontula (vas.) huomautti, että autoja katsastetaan useammin kuin lastensuojelulaitoksia.

– Miten estämme sen, ettei 50 vuoden päästä tarvitse järjestää vastaavaa tilaisuutta Finlandia-talolla?

Rehula korosti, että ilmoitusvelvollisuudessa epäkohdista pitää olla nollatoleranssi ja se koskee kaikkia poliisista kouluun.

Eeva-Johanna Eloranta (sd.) oli huolestunut siitä, että kotipalvelu perheille kangertelee yhä ja kuitenkin varhainen tuki voi säästää lasten huostaanotoilta. Rehulan mukaan viime kaudella tehdyt säännökset lapsiperheiden kotipalveluun ovat tuottamassa hyviä tuloksia ainakin jossain päin maata. Hän toivoi, että esimerkiksi Imatran ja Vantaan ennaltaehkäisevistä toimista otettaisiin oppia muuallakin.

Jos keppi ei auta, niin mitenkäs porkkana? – Helsingissä pohdittiin Pohjois-Korean tulikuumaa tilannetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön pääsihteeri Lassina Zerbo ja ulkoministeri Timo Soini tapasivat Helsingissä.

Pohjois-Korean tilanteen selvittämiseksi keinot ovat vähissä. Suomessa vieraileva ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön (CTBTO) pääsihteeri Lassina Zerbo ymmärtää kansainvälisen yhteisön turhautumisen, kun Pohjois-Korea jatkaa ohjuskokeitaan pakotteista huolimatta.

Tilanne on huolestuttava, Zerbo sanoo. Hän huomauttaa, että Pohjois-Korean aiemmin tekemät ydinkokeet ovat olleet kerta kerran jälkeen suurempia.

– Jos katsoo viittä heidän tekemäänsä ydinkoetta, niistä näkee selkeästi, kuinka vuonna 2006 tehty testi on paljon pienempi kuin uusin. Se osoittaa, että he ovat parantaneet teknologiaansa, Zerbo sanoo STT:lle.

Pakotteet ovat olleet tehottomia, ja Zerbo arvioi, että Pohjois-Korealle voisi tarjota välistä porkkanaa kepin vaihtoehdoksi. Porkkana voisi olla vakuutus siitä, että maa ei tarvitse ydinasetta vakuutukseksi selviytymiselleen. Zerbon mukaan tämä olisi paikallaan, koska hän epäilee, että Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un saattaa nähdä uhkakuvanaan esimerkiksi diktaattori Muammar Gaddafin kohtalon Libyassa.

Suomi isännöi maanantaina ja tiistaina sotilasliitto Naton joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen, asevalvonnan ja aseidenriisunnan konferenssia, johon on kokoontunut laaja joukko kansainvälisiä asiantuntijoita. Pääpuheenaiheina ovat muun muassa kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa ja Pohjois-Korean tilanne.

He näyttävät olevan täysin piittaamattomia yhteisistä pelisäännöistä.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) summaa, että Pohjois-Korean maanantainen ballistinen ohjuskoe on jälleen yksi osoitus kansainvälisen yhteistyön tarpeelle. Hän kuvailee Pohjois-Korean tilannetta hankalaksi paikaksi.

– He näyttävät olevan täysin piittaamattomia kansainvälisistä normeista ja yhteisistä pelisäännöistä.

Soini korostaa, että tilanne on ratkaistava puhumalla. Sotilaallisella puuttumisella voisi olla hänen mukaansa katastrofaalisia seurauksia.

– Tässä tarvitaan yhteistyötä. Kiina olisi merkittävä kumppani tässä, ja tietysti Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean pitäisi päästä jollain aikavälillä keskusteluihin keskenään.

Myös Lassine Zerbo korostaa keskustelun ja diplomatian tärkeyttä Pohjois-Korean tilannetta käsitellessä.

– Meidän ei pidä olla pessimistisiä ratkaisumahdollisuuksien suhteen — diplomatia on opettanut minulle, että pitää olla kärsivällinen ja toiveikas, Zerbo sanoi konferenssin avajaistilaisuudessa.

Hän korosti, että ratkaisu voi löytyä dialogin kautta ja yhtenä pulmana onkin, miten pitää yllä keskustelua osapuolen kanssa, joka ei halua keskustella.

– Mutta sen ratkaisemisestahan diplomatiassa on kyse. Siksi luotan siihen, että diplomatia löytää ratkaisun Korean niemimaan ongelmaan keskustelun kautta, Zerbo täydentää ajatustaan STT:lle.

STT–HETA HASSINEN

”Odotettu ilmoitus” – Rinne vakuuttaa HS:ssa, että SDP ei istu Niinistön kelkkaan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei yllättynyt siitä, presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta.

Hän vakuuttaa Helsingin Sanomille, että SDP asettaa oman ehdokkaansa presidentinvaaleihin, eikä siirry Niinistön leiriin.

– Nimitämme oman ehdokkaamme, kun on sen aika, hän toisti HS:lle sen tosiasian, että kiire ei ole vielä.

Rinne pohtii Facebookissa presidentin roolia ja ylipäänsä vaalien merkitystä.

– Vaaleissa kansalaiset pääsevät keskustelemaan tärkeistä turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvistä aiheista. Viime aikoina maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut entistä vaikeammaksi ja epäselvemmäksi.

Hän mainitsee erikseen Krimin niemimaan laittoman valtauksen, itä-Ukrainan jäätyneen kriisin sekä Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi. Myös brexitillä on vaikutukset Suomeen sekä koko Euroopan unionin tulevaisuuteen.

– Ilmastonmuutos, arktisen alueen kasvava merkitys ja kestävän kehityksen eri ulottuvuudet – Suomen nykyistä aktiivisempi rooli näissäkin globaaleissa kohtalonkysymyksissä kaipaavat aktiivista keskustelua ja selkeää Suomen linjaa, Rinne korostaa.

Niinistö kuitenkin hämmensi monet ilmoittamalla tänään, että hän haluaa tuekseen puoluerajat ylittävän valitsijayhdistyksen, eikä näin ollen tavoittele jatkokautta nimenomaan kokoomuksen presidenttiehdokkaana.

Monet tahot ovat vedonneet, että kansanedustaja Eero Heinäluoma olisi käytettävissä, kun SDP valitsee oman presidenttiehdokkaansa. Heinäluoma ilmoitti pian Niinistön ulostulon jälkeen, että kertoo omasta ratkaisustaan viikon sisällä.

SDP:n lisäksi perussuomalaisilta puuttuu vielä presidenttiehdokas. Puheenjohtajan tehtävät jättävä Timo Soini ei aio asettua enää ehdolle kolmatta kertaa.

Ajattelitko lyödä vetoa Sauli Niinistön voitosta? – Ei kannata

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Sauli Niinistö on vedonlyöntitoimistojen ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Käytännössä se tarkoittaa, ettei Niinistön puolesta vetoa lyömällä liiemmin rikastu.

Esimerkiksi Betsafella ja Betssonilla Niinistön kerroin uudelleenvalintaan on minimaalinen 1.10.

Betssonin mukaan kohteen Joku muu voittokerroin on 5.25, eli muiden kuin Niinistön voittoa pidetään epätodennäköisenä.

Tähän mennessä vaalin ovat ilmoittautuneet ehdolle keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä vihreiden Pekka Haavisto.

Kukaan kolmikosta ei tällä hetkellä saa omaa vedonlyöntikerrointa.

AVAINSANAT

Vanhanen: ”Hyvä että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoo tulkitsevansa presidentti Sauli Niinistön ilmoituksen niin, että Niinistö lähtee ehdokkaaksi. Vanhasen mielestä on hyvä, että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy.

Vanhanen ei pidä mahdollisena sitä, että vaadittava määrä nimiä jäisi keräämättä, koska Niinistön suosio on niin suurta.

Timo Harakka: Atte Jääskeläisen eron taustalla on jääkiekosta tuttu ilmiö

Kuva: Lehtikuva
Timo Harakka.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen eroaa tehtävästään.

SDP:n kansanedustaja, entinen Ylen toimittaja Timo Harakka kommentoi eroa Facebookissa.

– Onneksi saa tarkkailla Ylen kuohuja vähän etäämpää. Atte Jääskeläisen erossa on yleisempi politiikkaan ja kriisiviestintään liittyvä opetus – jääkiekosta tuttu kestetyn jäähyn harha. Juuri kun olet selviämässä pinteestä, olet suurimmassa vaarassa, Harakka toteaa.

Harakka epäilee Jääskeläisen kokeneen, että myrskyt on kestetty.

– Ei jäänyt tuulensuojaan, vaan nousi seisomaan osoittaakseen, etteivät näin pienet puhurit kaada.

– Kohtaloksi koitui varomaton, ylimieliseksi tulkittu heitto siitä, että Yle voi vaikka lähteä Julkisen Sanan Neuvostosta. Uusi kohukierros lähti liikkeelle – ilmiselvä ikiliikkuja, jota ei voi pysäyttää kuin yhdellä tavalla.
Hybris, vanha Aristoteleen termi, aina ajankohtainen.

Keskustelua aiheesta