Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Juha Rehula anteeksipyynnöstä: ”Kova paikka, mikään sana ei…”

Valtio pyytää anteeksi lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdellut henkilöiltä sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä tilaisuudessa Finlandia-talossa Helsingissä lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta.

Anteeksipyynnön valtion puolesta esittää perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).

– Se on kova paikka. Minä tiedän sen nyt jo. Ja se valmistautuminen tuolla omassa mielessäni on ollut menossa. Mikään sana ei…on tyhjä olo siitä, että se raportti, jonka pohjalta tässä nyt ollaan liikkeellä on sellaista luettavaa, että siinä sanat loppuvat, Juha Rehula sanoo nieleskellen.

– Ensi sunnuntai tulee olemaan päivä, jota ei varmuudella unohda koskaan.

Raportilla hän viittaa Jyväskylän yliopiston haastattelututkimukseen, jonka mukaan sijaishuolto saattoi vuosina 1937–1983 olla sijoitetulle lapsille äärimmäisen ankaraa. Tutkimukseen on haastateltu 299 henkilöä.

Kokemukset, joita on kannettu vuosia ja vuosikymmeniä. ovat todella kovia. Ruokaakaan ei aina ollut eikä yhteyttä omaan perheeseen. Sisaruksia sijoitettiin erilliseen toisistaan.

Sijaishuollossa on koettu niin ruumiillista kuin seksuaalista väkivaltaa ja erilaista alistamista. Koulukodit ovat olleet erityisen väkivaltaisia paikkoja.

Lisää aiheesta

– Minä ajattelen niitä ihmisiä ja niitä tilanteita ja sitten peilaan siihen, että näin ei olisi koskaan saanut tapahtua, mutta kuitenkin on tapahtunut. Toivottavasti me ihmiset opimme, anteeksipyyntöön valmistautuva Rehula sanoo.

Vuonna 1937 oli huostaanotettuna 32 352 lasta. Vuonna 1983 vastaava luku oli 8 537.

Palaute anteeksipyynnöstä on ristiriitaista.

Juha Rehula kertoo saaneensa monenlaista palautetta anteeksipyynnöstä. Osalle se on myös iso pettymys. Kiitosviestejä on niin ikään tullut.

Rehula ei itse lähde avaamaan viestejään tarkemmin, mutta pettymyksistä hän toteaa, että odotukset ovat olleet toisenlaiset.

– On odotettu jotain muuta. Mutta niitä kiittäviä viestejäkin on tullut.

Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) käynnisti aikanaan lastensuojelun menneisyyden tutkimuksen ollessaan peruspalveluministerinä.

Hän on kertonut olevansa pettynyt siihen, ettei Suomi maksa korvauksia kansalaisilleen, jotka ovat joutuneet lapsina kaltoinkohdelluksi lastenkodeissa ja koulukodeissa. Ruotsissa ja Norjassa on toimittu toisin.

Korvauksetta jääminen aiheuttaa myös kaltoinkohdeltujen joukossa pettymystä. Ylipäänsä valtion ja Rehulan anteeksipyyntökin koettaneen sunnuntaina monin eri tavoin – merkityksellisenä tai jopa nöyryyttävänä.

Ministeri Rehula ei avaa tarkemmin, voidaanko korvauksia vielä joskus maksaa tai millainen kanta hänellä henkilökohtaisesti asiaan on ollut.

– Olen kertonut viimeisen puolitoista viikkoa, että nyt on päädytty tällaiseen ratkaisuun ja mennään ensi sunnuntaihin tältä perustalta, Rehula tyytyy toteamaan.

Finlandia-talon tilaisuuteen on ollut avoin kutsu. Henkilökohtaisesti sinne on kutsuttu ainakin heitä, jotka ovat osallistuneet Jyväskylän yliopiston haastattelututkimukseen.

– Tämän hetken tiedon mukaan noin 500 ihmistä on Finlandia-talolla koolla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE