Mielipiteet
10.9.2018 08:00 ・ Päivitetty: 10.9.2018 08:00
Irtisanomisen helpottaminen ei vahvista työllisyyttä
Hallitus ajaa irtisanomisten helpottamista kuin käärmettä pyssyyn. Lakiesityksen vaikuttavuusarvioinnissa kaksi arvostettua tutkijaa Antti Kauhanen ja Merja Kauhanen arvioivat molemmat, että nettovaikutus työllisyyteen on epäselvä.
Siis hallituksen omassa esityksessä ja itse tilaamassa tutkimuksissa näin.
Silti hallitus väittää, että laki parantaa työllisyyttä. Perusteena on yrittäjien omat näkemykset. Kaikki kunnia yrityksille. Niiden huoli pieleen menneistä rekrytoinneista on aiheellinen. Tähän huoleen on vastauksena koeaika. Se on nykyisin puoli vuotta. Melko pitkä aika testata työntekijän soveltuvuutta.
OECD vertailujen mukaan irtisanominen on Suomea vaikeampaa mm. Saksassa ja Ruotsissa.
Irtisanomisen helpottaminen saattaa nostaa yritysten tuottavuutta, jos ihmiset kiertävät työelämässä työstä työhön ja ikään kuin parhaalle mahdolliselle paikalle. Tämän kierron kääntöpuolena on se, että yritysten halukkuus kouluttaa työntekijöitään voi ohentua.
Hallitus kohdentaa irtisanomisten helpottamisen pieniin yrityksiin. Juuri pienet yritykset kärsivät siitä, että eivät aina löydä osaavaa työvoimaa. Jos laki rohkaisee yrityksiä rekrytoimaan, niin samalla perusteella se kannustaa työntekijöitä hakeutumaan suurempiin yrityksiin, joissa työsuhteet ovat turvatumpia.
Tutkimustulokset osoittavat, että irtisanomiskynnyksen erilaisuus vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen lähestyttäessä sitä rajaa, jolloin irtisanomissuoja tiukkenee. Esimerkiksi Saksassa työllisyyden kasvu pysähtyi niissä yrityksissä, jotka jäivät juuri helpomman irtisanomiskynnyksen alle.
Juuri pienet yritykset kärsivät siitä, että eivät aina löydä osaavaa työvoimaa.
Yritykset, jotka ovat juuri kynnyskokoa suurempia, hyödyntävät määräaikaisia työsuhteita enemmän kuin juuri kynnyksen alapuolella olevat yritykset.
Yrityksen kokoon perustuvalla irtisanomiskynnyksellä voi olla vaikutuksia myös työntekijöiden valikoitumiseen eri kokoisiin yrityksiin sen mukaan, kuinka paljon he arvostavat työpaikan vakautta.
”Vaikka irtisanomiskynnykseen kohdistuvalla lainmuutoksella olisi jossakin määrin positiivinen vaikutus pienten yritysten työllistämiskynnykseen, taloustieteellisen tutkimuksen perustella toimet eivät nostaisi työllisyysastetta merkittävässä määrin. Tutkimusten mukaan uudistukset voisivat lisätä uusien työpaikkojen syntymistä, mutta samalla ne voivat lisätä irtisanomisia…” tämäkin lainaus on suoraan hallituksen omasta esityksestä.
Hallitus perustelee lakia sillä, että pienet yritykset sanovat työllistävänsä ihmisiä, jos se tulee voimaan. Ihan tälle tasolle en soisi suomalaisen vaikuttavuusarvioinnin menevän.
Joskus tuntuu, että parhaat vasta-argumentit hallituksen työelämälainsäädäntöä heikentäville esityksille löytyvät hallituksen omien esitysten vaikuttavuusarvioista. Puheissa hallitus sanoo tulokseksi yhtä, mutta lakiesityksissä toista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.