Kauppojen aukiolojen vapauttaminen oli osa hallituksen normien purkua.

PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija Egëzona Kllokoqi-Bublaku esitteli tänään alustavia tuloksia PAMin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Naisista puolet kokee lastenhoidon hankaloituneen ja miehistä 37 prosenttia. Noin 72 % naisista ja 51 % prosenttia miehistä kertoo viettäneensä uudistuksen jälkeen vähemmän aikaa lastensa kanssa.

Kysymykseen, viekö työ enemmän aika uudistuksen jälkeen, vastaa myönteisesti 75 prosenttia naisista ja 50 prosenttia miehistä.

Naisista jopa 59 prosenttia ja miehistä 42 prosenttia kertoo harkinneensa perhesyistä työstään irtisanoutumista.

Myyjille ja varastotyöntekijöille lähetettyyn kyselyyn vastasi noin 2 300 henkilöä. Vastausprosentti on noin 10 ja valtaosa vastaajista oli myyjiä.

Egëzona Kllokoqi-Bublaku sanoo, että moni kaupan alan työntekijä pohtii sitäkin, että oliko kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen sittenkään järkevää.

PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen muistuttaa, että työpaikoilla pitäisi pyrkiä parempaan työvuorosuunnitteluun, jotta työntekijöiden perheen yhdessäolo mahdollistuisi. Piiroisen mukaan kyse on tahdosta, kaupan alan työnantajilla olisi kyky reagoida tilanteeseen.

PAMin lakimies, sopimusasiantuntija Karoliina Huovila muistutti, että pienipalkkaisuus liittyy vahvasti osa-aikatyöhön.

Huovilan mukaan liitot pystyvät hyvin vähän vaikuttamaan siihen, millaisia työaikoja tarjotaan, jos lainsäädäntö ei tue tavoitetta. Samoin työntekijät pystyvät vähän vaikuttamaan, jos heille tarjotaan pientä määrää osa-aikaista työtä tai nollatuntisopimuksia.

– Meille on syntynyt ihmisryhmä, joiden palkka on niin pieni, että he eivät elä.

Huovila totesi, että työvuorosuunnittelu on ikuisuuskysymys, ja se on tahdosta kiinni.

– Jos halutaan tarjota isommalle porukalle kokoaikatyötä ja silti ottaa huomioon yrityksen ruuhkahuiput, se on mahdollista.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä valmistellaan paraikaa lainsäädäntömuutoksia, joilla turvattaisiin osa-aikatyöntekijöide asemaa. Tosin on epäilyksiä, että kovin paljon apuja hallituksen toimista ei olisi luvassa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM edellyttää, että työaikasääntely lähtee tulevaisuudessa siitä, että työaika ei koskaan voi olla nolla tuntia. Työsopimusta tehtäessä on sovittava työajasta, joka vasta työntekijän työsuhteen aikana todellisuudessa tekemää työaikaa.

Lisäksi PAMissa katsotaan, että jatkuvasti teetettävien lisätöiden on vakiinnuttava ja muututtava osaksi työsopimustunteja.

PAM on tehnyt kyselyn, jonka mukaan nollasopimuksella työskennelleistä 41 % oli työskennellyt yli 2 vuotta. Huovilan mukaan kaupan työehtosopimus lähtökohtaisesti kieltää nollatuntisoimukset, mutta Huovilan mukaan tätä pystytään kiertämään.

Yhä useampi ihminen tekee paitsi nollatuntisopimuksella työtä ja osa-aikatyötä, mutta myös useampaa kuin yhtä työtä. Huovilan mukaan on havaittu myös ilmiö, jossa saman alan työnantajat kieltävät kilpailijalla työskentelyn.

– Voi kysyä, voiko työnantaja rajoittaa menemästä naapurikauppaan töihin, mutta tätä tapahtuu, Huovila sanoi ja pohti onko tällainen perustuslain mukaista.