Teatteri & Tanssi

Ismo Dance Company Tekniikan museolla: Sukellus outoon robottitulevaisuuteen

Ismo-Pekka Heikinheimo
Ismo-Pekka Heikinheimo
Ismo-Pekka Heikinheimo

Koneen ja ihmisen suhteesta on aina aika ajoin tehty esityksiä. Nyt kun itsestään liikkuvat robotit alkavatSuomessakin ilmestyä jo ihan tavallisiin marketteihin, aihe on entistä ajankohtaisempi.

Mikä voisikaan olla sopivampi tila tätä aihetta käsittelevälle tanssiesitykselle kuin Tekniikan museo, joka punatiilisine rakennuksineen on jo itsessään sekä jännittävä että tunnelmallinen paikka. Siellä myös aukesi lokakuussa ”Tekniikan maa” -näyttely, jossa kerrotaan satavuotiaan Suomen historiaa erityisesti siitä näkökulmasta, millainen rooli teknologialla on ollut yhteiskunnan kehityksessä ja ihmisen arjessa.

Ajatuksia herättävän kommentin tähän aiheeseen tuo Ismo-Pekka Heikinheimon Tanja Illukalle tekemä sooloteos ”Robotit eivät uneksi”.

Ismo Dance Company, Tekniikan museo (Helsinki)

Robotit eivät uneksi

Koreografia, konsepti, ohjaus ja puvut Ismo-Pekka Heikinheimo – Lavastus Suvi Härkönen – Valot ja ääni Suvi Härkönen ja Ismo-Pekka Heikinheimo – Tanssi Tanja Illukka

Jo esitystila ja tilanne vievät yleisön toisenlaiseen ulottuvuuteen. Pienehkön vihreäseinäisen huoneen täyttää matala jatkuva humina ja veden heijastukset seinillä saavat koko tilan aavistuksenomaisesti aaltoilemaan. Mustiin sadeviittoihin puettu anonyymiksi massaksi muuttunut yleisö istuu suorakulmaisen altaan eri puolilla.

Mustassa märkäpuvussa tummassa vesialtaassa liikkuva Illukka lähes ilmeettömine, mutta silti hyvin läsnäolevine kasvoineen on helposti kuviteltavissa tulevaisuuden kyborgiksi tai jostain muualta tulleeksi olennoksi.

Neste, jossa tämä yhtä aikaa elastinen ja tervävälinjainen hahmo liikkuu, on myös sen elämän ehto. Siitä ja jostain avaruudesta sekä lopussa myös yleisöstä, se kerää itselleen energiaa ja ohjeet liikkumiseen.

Illukan keskittynyt tanssi tekee oikeutta Heikinheimon monimuotoiselle koreografialle. Liikekieli ei missään tapauksessa ole tyypillistä ”robottiliikuntaa”, vaikkakin välillä selkeän konemaista. Tanssijan erittäin ilmeikkäät kämmenet ja sormet ovat selvästi yksi tämän olennon tärkeimpiä osia.

Altaassa tanssiva sekä ihmismäinen että selvästi keinotekoinen hahmo on outo, eikä esityksen aikana muutu tutummaksi, mutta pelottava se ei ole. Ei myöskään agressiivinen, vaikka voimaa välillä käyttääkin.

Illukka myös tuottaa taustahuminan päälle teoksen äänimaailman äänekkäällä hengityksellään, puhinoillaan, pihinöillään ja pärinöillään, kuten kone ainakin.

Robotit eivät uneksi -esitys on mielenkiintoinen ja intensiivinen sukellus mahdolliseen tulevaisuuteen ja sen pääsee kokemaan joulukuun puoliväliin asti joko osana näyttelyä tai aivan erikseen.

Annikki Alku

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 46 Demokraatti
NYT LOPPUI JUOMINEN - Aiemmin nuoret ryyppäsivät Islannin kansallispäivänäkin
PÄÄTOIMITTAJALTA - Kun idoli paljastuu petturiksi
ANTTI HEIKKINEN - Menestyskirjailijalla on monta rautaa tulessa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat