Politiikka
24.2.2018 09:30 ・ Päivitetty: 24.2.2018 09:30
Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän
Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.
Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.
– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.
EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.
Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason “hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.
Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.
Rahoja saatetaan ehdollistaa
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.
– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.
Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.
– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.
Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.