Muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa on ollut nähtävissä kehyskuntiin muuttamista.

Esimerkiksi Helsingin muuttotappiosta huolimatta asuntojen hinnat ovat silti nousseet ripeää tahtia. Keskinen kertoo, että muuttotilastojen yhteydessä tuleekin aina seurata myös hintatilastoja.

Tammi-kesäkuussa eniten muuttovoittoa saivat suurten kaupunkialueiden läheisyydessä sijaitsevat kunnat, kertoi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro STT:lle elokuun alussa.

Aron mukaan suurten kaupunkien kehysalueet ovat nyt kasvaneet paljon enemmän kuin ennen koronakriisiä. Hänen mukaansa erityisesti koronakriisin aikana on tullut esille, että muuttoliike on selkeästi tasapainottunut 2010-luvun aikana voimakkaasta kaupungistumis- ja keskittymiskehityksestä.

Asuntolainoja myönnettiin kesäkuussa ennätysmäärä

Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämästä selvityksestä.

Kesäkuussa asuntolainoja on kuukausitasolla myönnetty ennätysmäärä, Keskinen kertoo.

–  Pankeilta on tullut sellaista viestiä, että lainanhakijoita on ollut paljon.

Suomeen ei ole kuitenkaan Keskisen mukaan muodostumassa Ruotsin kaltaista asuntomarkkinoiden hintakuplaa. Ruotsissa asuntojen hintakehitys on ollut Suomea ripeämpää, mikä johtuu Ruotsin löyhästä lainanantopolitiikasta. Siksi suurempien kaupunkialueiden hinnat ovat naapurivaltiossa nousseet nopeasti.

Suomessa kuitenkin kasvukeskukset koetaan edelleen vetovoimaisina, ja tulijoita on enemmän kuin asuntoja hyvillä sijainneilla on tarjolla.

–  Kun rokotuskattavuus saadaan hyvälle tasolle, ihmiset haluavat varmasti mennä työpaikoille ja nähdä muita ihmisiä, Keskinen sanoo.

Keskeistä asunnon sijaintia pidetään siis tärkeänä, vaikka etätyöskentely jääkin osaksi työelämää. Maallemuuttoakaan ei ole ollut Keskisen mukaan havaittavissa, vaikka jonkin verran asuntoja maakuntakeskuksista onkin ostettu.

Korona-ajan säästöjä on sijoitettu asuntomarkkinoille

PTT:n laatiman Asumismenot-selvityksen mukaan taloudellinen sokki jäi Suomessa pieneksi eivätkä taloudelliset vaikutukset kohdistuneet omistusasujiin.

Keskisen mukaan erityisesti osa keskituloisten ihmisten säästöistä on mennyt asuntomarkkinoille. Niin remontointiin kuin uusien asuntojen ostamiseenkin.

–  Kun valtaosa palveluriippuvaisesta taloudesta laitetaan kiinni, yksi rahankäyttökohde on asuntomarkkinat, Keskinen sanoo.

Hintakehitys on Keskisen mukaan ollut koronapandemian aikana vaihteleva kaupunkien välillä, mihin vaikuttaa muun muassa työmarkkinoiden tilanne. Esimerkiksi Kotkassa asuntojen hinnat laskivat, mutta nyt on hintataso jo palannut normaaliin.

Korkeat hintatasot voivat ajaa pois kasvukeskuksista
Keskinen näkee ongelmallisena kasvavan hintakehityksen. Hänen mukaansa asuntojen korkeat hinnat voivat ajaa ihmisiä pois kaupungeista. Uusien asuntojen rakentaminen on erityisesti Helsingissä vilkasta, mutta kysyntää on edelleen paljon, minkä vuoksi asuntotarjonnan lisääntyminen ei näy hintojen laskuna.

–  Osan on pakko työn tai koulun takia asua Helsingissä, mikä asettaa heidät epätasa-arvoiseen asemaan edullisimmilla alueilla asuvien kanssa, tähän ongelmaan tulisi tulevina vuosikymmeninä tarttua, Keskinen sanoo.

Historiassa esimerkkejä epidemioiden vaikutuksista asumiseen

PTT:n selvityksessä on mainittu historian epidemioiden vaikutuksesta asumiseen.

Lontoon koleraepidemia vuonna 1854 laski asuntojen hintoja. Vuokranantajat ottivat uusia vuokralaisia, ja alueen väestöntiheys kasvoi nopeasti. Väestön tiheyden myötä alueen asuinmukavuus heikentyi, ja varakkaammat asukkaat muuttivat alueelta seuraavien vuosikymmenten aikana pois.

Pariisin ja Amsterdamin kolera- ja ruttoepidemioissa asuntojen hinnat tippuivat epidemioiden seurauksesta hetkellisesti, mutta palasivat trendikehitykseen suhteellisen nopeasti. Kaupungeissa suunnattiin resursseja eniten kärsineille alueille. Tutkijat totesivat tällä olevan merkitystä alueiden kehityksen elpymisessä.