Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kotimaa

14.12.2023 13:40 ・ Päivitetty: 14.12.2023 14:46

Isompi kivipalapeli – Paasitornista irrotetaan, puhdistetaan ja uudelleen kiinnitetään noin 4 000 julkisivukiveä

As Oy Saariston rakentaneita kivimiehiä työssään, kuva vuodelta 1908 tai 1909.

Iso osa Helsingin Paasitornin kivistä julkisivua kunnostetaan ensi vuoden aikana. Työ koskee rakennuksen tornia ja osaa läntistä sivua. Niiden kiviverhoilusta yli 4 000 kiveä irrotetaan, numeroidaan ja puhdistetaan käsin. Sitten ne laitetaan takaisin paikoilleen.

Heikki Sihto

Demokraatti

Noin 400 kiveä vaihdetaan uusiin. Niistä suuri osa vaurioitui jo Suomen sisällissodassa vuonna 1918, kun punakaartin päätukikohtana toiminut työväentalo, Paasitorni, oli saksalaisten tykkitulituksen kohteena. Tuolloin muun muassa rakennuksen torni syttyi palamaan. Tulipalo vaurioitti osaa verhoilun kivistä.

Remontin yhteydessä kunnostetaan myös osa ikkunoista ja tarpeellisin osin kiviverhoilun alla olevaa tiiliseinää sekä lisätään tuuletusputkistoa. Remontti ei muuta talon ulkonäköä.

Korjaustyön kustannusarvio on noin neljä miljoonaa euroa. Työn on määrä valmistua ensi vuoden aikana.

Helsingin työväenyhdistys yrittää saada Paasitornin Unescon maailmanperintökohteiden listalle.

HELSINGIN työväenyhdistyksen rakennuttama ja edelleen omistama Paasitorni valmistui vuonna 1908. Rakennuksen koko graniittijulkisivu on tehty tontilta louhitusta kalliosta. Samaa kiveä riitti myös muun muassa Eläintarhanlahden pengerrykseen ja osaan alueen katujen kiveyksistä.

Paasitorni kunnostettiin sodan jälkeen, ja vuonna 1925 siihen valmistui laajennusosa.

Paasitornin omistajayhteisön Helsingin Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Osku Pajamäki kertoo yli 100 vuoden aikana säiden viimeistelleen rakennuksen verhoilussa olevat vauriot. Verhoilun kuntoa tutkittiin jo 2019.

Pajamäki pitää korjaustyön hintaa kalliina toimijalle, joka ei saa siihen julkista tukea.

– Tätä alaa erityisesti koetelleen pandemian jälkeen ei tällaista korjausmenoa olisi halunnut. Mutta vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut, jos haluamme, että rakennus seisoo tässä vielä seuraavat 100 vuotta, Osku Pajamäki sanoo.

PAASITORNIN remontointi on siinäkin mielessä tärkeää, että Helsingin työväenyhdistys yrittää saada rakennuksen Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Tanskalaisvetoisessa hankkeessa on mukana Paasitornin lisäksi seitsemän alun perin työväentaloksi rakennettua rakennusta eri puolilta maailmaa.

Hankkeessa ovat mukana työväentalot Melbournesta (1859), Kööpenhaminasta (1879), Broken Hillistä (1905), Helsingistä (1908), Gentistä (1913), Durhamista (1915) ja Buenos Airesista (1950).

VAIKKA Paasitorni rakennettiin aikoinaan pitkälti talkootyönä, ei Pajamäki nyt pyydä talkooapua. Muuta kuin että Paasitornia käytettäisiin mahdollisimman paljon erilaisiin tilaisuuksiin.

Remontti ei vaikuta Paasitornin toimintaan, vaan kaikki ravintola- ja hotellipalvelut sekä tapahtumat ja tilaisuudet jatkuvat ilman keskeytyksiä. Esimerkiksi lauantaina 16. joulukuuta Paasitornissa järjestetään sen kahdessa kerroksessa perinteinen Rockabilly Xmas -tapahtuma.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU