Politiikka

Isot rahat pelissä, pitäisikö tästä ministerin vastauksesta huolestua? – ”Tämä on minulle kyllä uutinen”

Thinkstock
Thinkstock
Thinkstock

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson nosti tänään hallituksen kehysriihen tuloksia käsitelleessä lähetekeskustelussa esiin sote-uudistuksen ja sen ICT-menot eli tietojärjestelmiin liittyvät menot.

Henriksson sanoi eduskunnan täysistuntosalissa viittaavansa Svenska Ylen uutiseen, jonka mukaan potilastietojärjestelmä Apotti ei tulisikaan Uudellamaalla sote-keskusten palvelukseen.

– Tässä uutisessa sanotaan näin että on vaara, että 300 miljoonaa menee vähintään hukkaan, kun näyttää nyt siltä, että maakunnan liikelaitos ja maakunnan sote-keskus eivät voisi käyttää samaa tietojärjestelmää. Tämä on perustavaa laatua oleva kysymys, koska koko tämä sote-uudistushan lähtee siitä, että yhdistetään ja yhtenäistetään IT-järjestelmiä niin, että saadaan integraatio toimimaan siten, että eri toimijat tulevat saman järjestelmän piiriin, Henriksson siteerasi.

Tänää myös Yle uutiset on kertonut, että satojen miljoonien eurojen potilastietojärjestelmä ei kenties toteutuisikaan suunnitellulla tavalla. Useiden vuosien ajan valmisteltu potilastietojärjestelmä on osoittautunut HUSin sotevalmistelujen yhteyspäällikkö Janne Aaltosen mukaan mahdottomaksi hyödyntää kokonaisuudessaan.

Apotin käyttäjiksi on suunniteltu alunperin perusterveydenhoitoa, erikoissairaanhoitoa sekä sosiaalitointa. Yle kertoo kuitenkin, että Aaltosen mukaan perusterveydenhuolto jäisi nykyisten lakiesitysten pohjalta pois Apotin käyttäjäkunnasta.

– Nyt tilanteessa, jossa osa sote-keskustoiminnasta tulee yksityisten yritysten tuotettavaksi, niin tämä osa toiminnasta jää joka tapauksesssa Apotin ulkopuolelle, Aaltonen sanoi Ylelle.

Hän kuitenkin antoi ymmärtää, että lakimuutoksella asia voitaisiin korjata. Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki ei taasen usko lakiesityksen kaatavan Apottia.

”Sote-uudistuksen vaikein asia.”

Anna-Maja Henriksson kysyi eduskunnassa ministereiltä pitääkö uutinen paikkaansa ja huomautti, että kyse on monesta sadasta miljoonasta eurosta.

Henrikssonin kysymykseen vastasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.), jonka mukaan sote-uudistuksen vaikein asia on arvioida ICT-kustannuksia.

– Niiden tarkka arviointi on aika lailla vaikeaa.

– Tämä on minulle kyllä uutinen, jos tämä pitää paikkansa, että Apotti-järjestelmä ei olisi yhteensovitettavissa tähän muuhun järjestelmään, Vehviläinen sanoi ottamatta sen suoremmin kantaa oliko hän tietoinen HUSin sotevalmistelujen yhteyspäällikön näkemyksistä.

– Meidän täytyy tehdä sellaiset ratkaisut tässä puolentoistavuoden aikana, että 2020, kun uudistus alkaa, meillä on olemassa yhteinen kansallinen integraatoalusta, joka mahdollistaa, että tieto siirtyy.

Vehviläinen sanoi, että hallituksen soten valmisteluun käyttämistä rahoista iso osa on kulunut nimenomaan ICT-hankkeiden valmisteluun.

Kaiken kaikkiaan sote-uudistuksen valmistelurahoja menee tai on mennyt tämän vaalikauden aikana 700 miljoonaa, mikä on Vehviläisen laskelmien mukaan 120–130 euroa per suomalainen.

– Olisi hyvä jos saisimme vielä tällä viikolla selvyyttä tähän, että onko nyt niin, kun ollaan luomassa järjestelmä, jossa sote-keskuksella pitää olla toisenlainen ratkaisu kuin mitä maakunnan liikelaitoksella on. Ei voi olla järkeävää, että sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito ovat yhdessä järjestelmässä ja muu sote-toiminta toisessa. Toivon, että hallitus selvittää tämän pikaisesti, Henriksson vaati vielä Vehviläisen vastauksen kuultuaan.

Apotissa ovat mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Tuusula.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat