Vanhasen mukaan työterveyden suurin etu olisi, että se pystyy valitsemaan ”avainryhmiä” rokotukseen työelämän piiristä sen jälkeen, kun riskiryhmät on rokotettu. Vanhanen tarkoittaa avainryhmillä ”työelämän ja talouden kannalta kriittisistä henkilöitä”.

Yhdenvertaisuussyistä yhteiskunta ei tällaista valintaa pystyisi Vanhasen mukaan tekemään.

– Olen itse tämän sanonut hallituksen neuvotteluissa aika kauan aikaa sitten, että työterveys pystyy sisällään tekemään sen priorisoinnin, Vanhanen sanoi.

Eilen Krar tiedotti, että rokotteiden painottamista on tarpeen harkita alueellisin perustein.

– Suuren ilmaantuvuuden alueilla vuodeosasto- ja tehohoitopotilaiden määrän kasvu uhkaa terveydenhuollon kantokykyä. Näillä alueilla myös yksittäisten ihmisten riski saada tartunta ja sitä mahdollisesti seuraava vakava koronavirustauti on niin merkittävä, että alueelliset erot riskin suuruudessa ovat tällä hetkellä suurempia kuin esimerkiksi erot eri ammattiryhmien riskin välillä, Ville Peltola totesi eilen THL:n tiedotteessa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä pohditaan nyt rokotusjärjestystä.

– Onko tulossa sellaisia riskiryhmiä, joiden rokottaminen koko maassa tulisi asettaa alueellisten ratkaisujen edelle? Esimerkiksi 50–70-vuotiaat, jotkin ammattiryhmät tai sellaiset terveysperusteiset ryhmät, joista ei ole aiemmin päätetty, STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen pohdiskeli eilen Helsingin Sanomille.

Demokraatti kysyi Mehiläisen johtavan työterveyslääkärin Annika Jallin ja Terveystalon työterveyshuollon ylilääkärin Jukka Pitkäsen näkemyksiä siitä, voisiko työterveyshuolto olla jollakin tavalla pohtimassa, keille työikäisille rokotteet olisi järkevintä antaa ensin. Alkuun he toteavat, mikä on vallitseva tilanne mutta kehittämisehdotuksiakin on.

Kummatkin painottavat aluksi, että Suomessa rokotusjärjestys perustuu lääketieteelliseen riskinarvioon, jonka tekee Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar. Rokotusjärjestys määrätään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Työterveyshuolto taasen tekee rokottamisessa yhteistyötä kuntien kanssa ja toimii niiden ja sairaanhoitopiirien antamien ohjeiden mukaisesti.

– Nykyisellä mallilla niin kuin se on tällä hetkellä suunniteltu ja informoitu tapahtuvaksi, työterveydellä ei ole mahdollista tehdä priorisointia, Jukka Pitkänen sanoo.

– Näkemys ja kokemus on, että rokotusjärjestys toteutuu tosi hyvin ja samankaltaisena Suomessa. Kunnat tekevät aikataulut ja käytännön järjestelyt, hän lisää.

Annika Jalli painottaa hänkin, että Mehiläisen työterveydessä noudatetaan kansallista rokotusjärjestystä ja kuntien kanssa sovittuja käytäntöjä.

– Työikäisistä on nyt rokotettu koronapotilaita hoitavaa ja hoivan henkilöstöä. Jollain alueilla on alkanut myös työikäisten riskiryhmiin kuuluvien rokotukset. Muutoin muun työikäisen väestön osalta vuoro on tulossa vasta myöhemmin, Jalli muistuttaa.

Mutta mikäli rokotusjärjestykseen tulisi esimerkiksi ammattiryhmäkohtaisia tarkennuksia, Jalli toivoo, että työterveyshuollon edustajia kuullaan asiassa.

– Totta kai työterveyshuolto on mielellään tukena ja apuna siinä, millainen rokotusjärjestys voisi parhaimmillaan olla, kun massarokotuksiin päästään. Keskusteluja varmasti käydään Krarissa.

Tiedän myös, että EK ja työmarkkinajärjestöt pohtivat asiaa ja ne ovat esittäneet näkemyksiäään. Samoin Huoltovarmuuskeskus on pohtinut tätä ja toki poliitikot, Jalli toteaa.

– Toivomme, että työterveys voi kantaa kortensa kekoon ja osallistua aktiivisesti työikäisen väestön rokottamiseen, Jalli sanoo.

Tänään Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ottivat kantaa. Heidän mukaansa koronarokottamisia tulisi painottaa maantieteellisesti sen mukaan, missä päin Suomea sairastumisriski on muuta maata suurempi.

“Työterveys on myös oikea taho arvioimaan työssäkäyvän väestön rokotusjärjestystä, yhteistyössä työnantajien kanssa”, järjestöt katsovat.

Hallitus on jo aiemmin linjannut, että työterveydellä on vahva rooli rokotuksissa.

– Kaikki se apu, joka saadaan yksityiseltä sektorilta ja työterveyshuollosta, tulee tarpeeseen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on esimerkiksi painottanut Iltalehdessä.

Priorisoinnista puhuttaessa Terveystalon ylilääkäri Jukka Pitkänen katsoo, että työterveystoimijoiden olisi hyvä saada selkeä mandaatti järjestää rokottaminen kunkin yrityksen sisällä siten kuin se nähdään kunkin yrityksen toiminnan kannalta järkevimmäksi.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että työterveydessä pystytään sopimaan varsinkin isojen yritysten kanssa siitä, missä järjestyksessä yrityksessä työskentelevät on hyvä rokottaa. Tällöin voitaisiin estää esimerkiksi se, että useampi henkilö olisi yrityksestä poissa yhtä aikaa potien rokotteen sivuvaikutuksia. Samalla Pitkänen näkee, että yrityskohtaisessa rokottamisessa voitaisiin ylittää kuntarajat. Yrityksillä voi olla työntekijöitä eri kunnissa. Näihin asioihin hän kaipaisi nykyistä selkeämpiä ohjeita kansalliselta tasolta.

– Se, tulisiko mukaan vielä työterveyden tekemää toimialakohtaista priorisointia, vaatii vielä vähän isompaa keskustelua tai kansallista ohjausta. En haluaisi nähdä tilannetta, jossa tulee ykkös- kakkos- tai kolmosluokan yrityksiä, jossa jotkut yritykset pääsevät ohituskaistalle, joka ei ole lääketieteellinen tai yleisesti hyväksytty tai kansallisella tasolla linjattu, Pitkänen sanoo.

Pitkänen toteaa myös, että työterveyshuollossa voitaisiin huomioida huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimialoja.

– Epidemian hallinnan näkökulmasta voisi olla myös järkevää rokottaa ensin niitä yrityksiä ja toimialoja, joissa on paljon altistumisia tai sairastuvuutta tai paljon työntekijöitä, jotka ovat tekemisissä ihmisten kanssa. Siinä olisi hyvä, että olisi varaa työterveyden harkinnalle, hän sanoo.

– Tärkeintä on toimia rehellisesti ja suoraselkäisesti ja niin, että saadaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti rokotettua kaikki työikäiset, Pitkänen painottaa.

Mikäli työterveydenhuollolla olisi täysin vapaat kädet tehdä valintaa rokotettavista, se voisi Pitkäsen mukaan avata mahdollisuuden sille, että etusijalla tulisivat yritykset, jotka maksavat rokottamisesta eniten.

– Tai sanotaan, että markkinoilla vahvat yritykset käyttävät asemaa niin, että tulisi painetta työterveyshuollolle rokottaa tiettyjä yrityksiä ennen muita.

Pitkäsen mukaan selkeillä ohjeilla estettäisiin tällainen kaupankäynti.
– Se on eri asia, jos työterveyshuolto saa itse hankittua rokotteita suoraan tehtaalta ja myy niitä, Pitkänen lisää.

Sekä Pitkänen että Annika Jalli muistuttavat, että siihen, miten työterveydenhuollossa rokotettavien järjestystä olisi järkevä priorisoida, vaikuttaa ennen kaikkea rokotteen saatavuus. Jos rokotteita tulisi Suomeen kevään kuluessa selkeästi enemmän kuin nyt, rokotusjärjestystä tarvitsisi pohtia vähemmän. Kyse olisi enemmänkin rokottamisen nopeudesta.

Annika Jalli toteaa, että mikäli eri ammattiryhmien rokotusjärjestystä pohditaan, tarvitaan valtakunnan tason ohjausta THL:n sisällä toimivalta Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmältä.

– Mielellään toimitaan siinä työssä asiantuntijana apuna, jos he pyytävät apua. Ei ole odotettavissa, että yksittäinen työterveyden palveluntuottaja tekisi omia linjauksia rokottamisen järjestyksessä vaan toimitaan kansallisten ohjeistusten mukaan, Jalli sanoo.

Hänellä on hyvin pitkälle sama näkemys asioista kuin Jukka Pitkäsellä.

– Siinä kohtaa kun rokotteita on riittävästi saatavilla, voimme keskustella asiakasyritysten kanssa siitä, miten juuri heidän yrityksessä rokotus järjestetään. Käyvätkä he henkilökohtaisesti työterveydessä, järjestetäänkö rokotusta työpaikalla kuten influenssarokotuksia. Voidaan myös keskustella kunkin asiakasyrityksen tai organisaation kanssa siitä, miten työpaikalla rokottamista rytmitetään esimerkiksi niin, että mahdolliset rokotusreaktiot eivät tule vaikkapa jollekin yrityksen kokonaiselle tiimille yhtä aikaa, Jalli sanoo.

– Tällä hetkellä on tärkeintä miettiä, miten saadaan mahdollisimman tehokkaasti suomalaiset rokotettua niin, että rokotekattavuus tulisi mahdollisimman hyväksi.

Jalli muistuttaa, että työterveyteen on tulossa myös yksilöajanvarausta rokotuksiin rokotusjärjestyksen mukaisesti, mikäli kunnan kanssa näin sovitaan.

Jallin mielestä olisi tärkeä pohtia kansallisesti, mitkä työntekijäryhmät olisi syytä rokottaa ensin esimerkiksi huomioiden heidän riskinsä tartunnan saamiselle tai koronan eteenpäin leviämiselle sekä huoltovarmuudelle.

– Me mielellämme toki autamme suunnittelussa.

Työterveysfirmoissa on myös selvitetty aktiivisesti sitä, voisivatko ne ostaa rokotteita omia kanaviaan pitkin asiakkaittensa käyttöön.

– Tiedän, että asiaa on pohdittu ja selvitetty, mutta toistaiseksi ei ole mahdollista hankkia rokotteita, Annika Jalli toteaa.

– Seuraamme rokotteiden saatavuutta ja toistaiseksi rokotteiden toimituskapasiteetti menee kansallisiin rokotetoimituksiin. Euroopassa rokotteet jaetaan EU:ssa sovitun mukaisesti valtioiden kautta, ja Suomessa kunnat voivat hyödyntää halutessaan työterveyshuoltoa rokottamiseen. Mikäli rokotteita on jatkossa saatavilla myös yksityiseen terveydenhuoltoon, olemme luonnollisesti kiinnostuneita ja valmistautuneet, Jalli sanoo.

Jukka Pitkänen Terveystalosta sanoo hänkin, että rokotteet jaetaan tällä hetkellä EU:n rokoteohjelman mukaisesti jäsenvaltioiden kautta, jolloin voidaan taata, että kaikki jäsenmaat saavat yhdenvertaisesti ja edullisesti rokotteita.

– Toki toimitusten viivästyminen on pettymys.

– Mikäli lääketehtaat tarjoavat tulevaisuudessa rokotteita myös yksityiseen terveydenhuoltoon, olemme totta kai valmiita siihen. Tällöin myös julkisen sektorin rokotusjonot lyhenisivät, Pitkänen sanoo.