Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Itämeren Nato-kokous alkoi Helsingissä – asialistalla merenpohjan infran turvaaminen

iStock

Itämeren alueen Nato-maiden johtajat kokoontuivat tiistaina Helsinkiin presidentti Alexander Stubbin ja Viron pääministerin Kristen Michalin isännöimään huippukokoukseen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Tapaamisen aiheena on alueen turvallisuustilanne ja erityisesti vedenalaisen infrastruktuurin suojeleminen.

Presidentinlinnassa järjestettävään kokoukseen osallistuvat Stubbin ja Michalin lisäksi Naton pääsihteeri Mark Rutte, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Latvian presidentti Edgars Rinkevics, Liettuan presidentti Gitanas Nauseda, Puolan pääministeri Donald Tusk, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.

Kansainvälinen mediakiinnostus Helsingin tapaamista kohtaan on suurta, ja Presidentinlinnan Mariankadun puoleinen aula oli jo aamuvarhaisella täynnä toimittajia ja kuvaajia. Presidentin kanslian mukaan huippukokousta seuraamaan on akkreditoinut noin 150 kotimaista ja ulkomaista median edustajaa.

Kokous järjestettiin nopealla aikataululla sen jälkeen kun Suomi pysäytti Venäjältä lähteneen Eagle S -tankkerin aluevesilleen. Laivan epäillään aiheuttaneen joulupäivänä ankkuriaan merenpohjassa raahaamalla vaurioita Suomen ja Viron väliseen Estink 2 -sähkönsiirtoyhteyteen sekä useisiin tietoliikennekaapeleihin.

Keskusrikospoliisi on takavarikoinut aluksen toistaiseksi ja sitä tutkitaan Porvoon edustalla.

LIIKENNE– ja viestintävirasto Traficom teki Cookinsaarten lipun alla liikennöivälle Eagle S:lle satamavaltiotarkastuksen tämän kuun alussa. Tarkastuksessa laivasta löytyi niin vakavia puutteita, että Traficom asetti sen operointikieltoon.

Nato on jo päättänyt lisätä sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä tapahtuneen jälkeen. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Nato on päättänyt lähettää alueelle kaksi alusta.

Myös Britannian johtama kymmenen maan JEF-puolustusyhteistyöryhmä on ilmoittanut tehostavansa Venäjän niin kutsuttuun varjolaivastoon kuuluvien laivojen seurantaa Itämerellä kriittisten kohteiden läheisyydessä.

Epäilyttäviä vedenalaisten kohteiden vikaantumisia on tapahtunut Itämerellä myös aiemmin. Syksyllä 2023 hongkongilaisessa omistuksessa olevan Newnew Polar Bear -laivan epäiltiin katkaisseen Suomen ja Viron välillä kulkevan Baltic Connector -kaasuputken. Viime vuoden marraskuussa huomion kohteena oli puolestaan kiinalainen Yi Peng 3 -alus, jonka epäiltiin vaurioittaneen Suomesta Saksaan ja Ruotsista Liettuaan kulkevia kaapeleita.

Eagle S:stä poiketen kumpikin edellä mainittu laiva pääsi jatkamaan matkaansa pois Itämereltä.

Uutista täydennetty klo 8.26 tiedoilla kokousta seuraavan median määrästä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE