Ulkomaat
16.10.2017 04:24 ・ Päivitetty: 16.10.2017 04:58
Itävalta saa Euroopan nuorimman pääministerin – nyt veikkaillaan, saako äärioikeisto ulkoministerin paikan
Itävallassa keskusta-oikeistolainen kansanpuolue (ÖVP) voitti sunnuntaina maan parlamenttivaalit. Vaali-illan ennusteiden mukaan se oli saamassa runsaat 30 prosenttia äänistä, mikä nostaisi puolueen 31-vuotiaan johtajan Sebastian Kurzin uudeksi liittokansleriksi.
Kurz haluaa odottaa parlamenttivaalien lopullisia tuloksia ennen kuin hän kommentoi suunnitelmiaan tarkemmin, kertoo BBC
Kakkossijasta kisasivat tasaisesti äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ) ja sosialidemokraatit (SPÖ). Muut puolueet olivat jäämässä kauas taakse.
Tällaisella tuloksella hallituksen muodostaisivat todennäköisesti ÖVP ja FPÖ, arvioi Itävallan politiikkaan perehtynyt yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi Turun yliopistosta.
SPÖ:tä hallitusvastuu ei välttämättä edes kiinnosta, sillä ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin päädyttiin puolueen johtajan, edellisen liittokanslerin Christian Kernin riitaannuttua Kurzin kanssa. Toisaalta FPÖ:kin voi kieltäytyä hallituksen kakkospaikasta, sillä puolue hajosi jo kertaalleen tällä vuosituhannella lähdettyään hallitukseen mukaan.
– Pidän mahdollisena myös vähemmistöhallitusta, jossa tuki haettaisiin eri asioissa eri puolueilta. Joka tapauksessa Kurz on selvä voittaja ja määrittää tahdin, Rainio-Niemi arvioi STT:lle.
Hänen mukaansa Kurz teki loistavan kampanjan, mutta on luonnollisesti vielä melko kokematon valtakunnan politiikassa. Tästä huolimatta hän ehti ajaa merkittäviä uudistuksia läpi sekä ulkoministerinä että maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaavana ministerinä.
Lisää aiheesta
Vihreät romahtivat
Ennusteiden mukaan yksikään kolmesta suuresta puolueesta ei ollut menettämässä ääniosuuttaan, minkä lisäksi ÖVP ja FPÖ olivat lisäämässä suosioitaan merkittävästi.
Tämän mahdollisti muun muassa vihreiden hajoaminen. Ennusteiden mukaan sekä vihreiden että puolueesta irronneen Peter Pilzin listan kannatus oli jäämässä neljän prosentin äänikynnyksen huitteille.
Vielä edellisissä parlamenttivaaleissa vihreiden kannatus oli noin 13 prosenttia, minkä lisäksi maan tuore presidentti Alexander Van der Bellen kuului aiemmin vihreisiin.
Eroja EU-linjassa
ÖVP lupasi kampanjassaan muun muassa tiukentaa maahanmuuton käytäntöjä ja keventää verotusta. Rainio-Niemen mukaan Itävallan suunta ei välttämättä silti muuttuisi paljoakaan, sillä maan hallitus tiukensi maahanmuuttolinjauksiaan jo sosialidemokraattien johdolla.
Enemmän eroja on puolueiden asenteissa EU:ta kohtaan. Vaikka Kurz on kritisoinut EU:ta joka asiaan puuttumisesta, hän on kuitenkin EU-myönteinen, kun taas vapauspuolue on EU-vastainen.
Raunio-Niemen mukaan vapauspuolueen EU-vastaisuus saattoi maksaa sille ääniäkin, sillä EU:n kannatus on ollut Itävallassa viime aikoina nousussa.
ÖVP nousee maan suurimmaksi puolueeksi, ja on nostanut kannatustaan 24 prosentista 31,7 prosenttiin.
Itävallan toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi ensi ennusteissa äärioikeistolainen Vapauspuolue, mutta ääntenlaskun edetessä sen ohi näyttivät menevän sosialidemokraatit.
Kun 97,7 prosenttia äänistä oli laskettu, Vapauspuolue oli saamassa 26 prosenttia äänistä ja sosialidemokraatit 26,9 prosenttia. Tämän mukaan äärioikeiston kannatus olisi noussut noin 6 prosenttia ja demarien kannatus pysynyt suunnilleen ennallaan.
Demarit olisivat tämän mukaan toiseksi suurin puolue.
STT,Yle, Wien
Juttua päivitetty BBC:n tiedoilla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.