Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

“Ja se pieni tyttö olin minä” – näin Kamala Harrisin ura on edennyt

AFP / LEHTIKUVA

Yhdysvaltojen ensimmäinen nainen varapresidenttinä, ja samalla myös ensimmäinen musta ja eteläaasialaistaustainen varapresidentti. Kamala Harrisin harteille on puettu useiden lasikattojen rikkojan viittaa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Saatuaan sunnuntaina presidenttiehdokkuudestaan luopuneen Joe Bidenin tuen hän saattaa pyrkiä vielä maan ensimmäiseksi naispresidentiksi.

Koko nimeltään Kamala Devi Harris syntyi Oaklandissa, Kaliforniassa 20. lokakuuta 1964. Kamala tarkoittaa lootusta ja on muun muassa rikkautta, valtaa ja kauneutta edustavan hindujumalatar Lakshmin toinen nimi.

Harrisin vanhemmat ovat nyt jo edesmennyt intialainen syöpätutkija Shyamala Gopalan ja jamaikalainen taloustieteilijä Donald Harris, jotka erosivat Harrisin ollessa nuori. Harris kasvoi äitinsä kanssa Kalifornian Berkeleyssä.

Ensimmäisellä luokalla Harris kuljetettiin bussilla alakouluunsa, jonka oppilaiksi otettiin vasta toista vuotta muitakin kuin valkoihoisia lapsia. Oppilaiden bussikuljetuksilla pyrittiin purkamaan rotuerottelua siirtämällä kouluihin oppilaita koulupiirien sisällä.

TÄSTÄ AIHEESTA Harris haastoi demokraattien vaaliväittelyssä vuonna 2019 kanssaehdokkaansa Bidenin, joka oli vastustanut bussikyydityksiä 1970-luvulla.

-  Kaliforniassa oli eräs pieni tyttö, joka oli osa toista vuosiluokkaa, joka integroi julkisia kouluja. Ja hänet kuljetettiin bussilla kouluun päivittäin. Ja se pieni tyttö olin minä, Harris sanoi.

Harris on sanonut kutsuvansa itseään vain amerikkalaiseksi.

Entisen presidentin Barack Obaman kaltainen taustaansa avoimesti pohdiskeleva ehdokas hän ei kuitenkaan ollut. Harris on sanonut kutsuvansa itseään vain amerikkalaiseksi. Toisaalta hän on todennut myös rasismin vaikuttaneen elämäänsä monin tavoin.

Harris opiskeli ensin valtiotieteitä ja taloustiedettä Howardin yliopistossa Washington D.C.:ssä ja sitten oikeustiedettä Kalifornian yliopistossa San Franciscossa.

Opintoja seurasi ura syyttäjänä, ja vuonna 2003 Harris nousi San Franciscon piirisyyttäjäksi. Harrisin ensimmäisen piirisyyttäjävuoden aikana tuomioprosentti hyppäsi 52:stä 67 prosenttiin.

VUONNA 2010 Harris kilpaili Kalifornian oikeusministerin pestistä tiukassa kilvassa. Hänen vastustajansa ehti jo pitää voittopuheen, ennen kuin kolme viikkoa myöhemmin Harris julistettiin voittajaksi 0,8 prosenttiyksikön enemmistöllä.

Joidenkin mielestä Harris ei puuttunut tarpeeksi poliisiväkivaltaan oikeusministerivuosinaan. Harris muun muassa kieltäytyi tutkimasta kahden mustan miehen ampumisia vuosina 2014 ja 2015.

Harris sai lahjoituksen kahteen oikeusministerikampanjaansa nykyhetken valossa kiinnostavalta taholta: Donald Trumpilta. Tuolloin Trumpilla oli tapana tehdä lahjoituksia demokraattiehdokkaille.

Harris meni vuonna 2014 naimisiin yritysjuristi Doug Emhoffin kanssa. Parilla ei ole yhteisiä lapsia, mutta Emhoffilla on kaksi lasta edellisestä liitostaan.

Vuonna 2017 Harris nousi Kalifornian senaattoriksi.

SYYTTÄJÄNÄ kerrytetyt kuulustelutaidot pääsivät käyttöön, kun senaattori-Harris grillasi kuulusteltavia silloisen oikeusministerin Jeff Sessionsin Venäjä-tutkinnassa ja myöhemmin korkeimman oikeuden tuomarin Brett Kavanaugh’n kuulemisissa. Kuulusteluja on pidetty muuten vähemmän karismaattisen Harrisin tähtihetkinä.

Harrisin on katsottu olevan hitusen vasemmalla Bidenista, vaikka erot Bideniin eivät ole suuria.

Hän on tukenut aborttioikeuksia Bidenia reippaammin. Presidenttiehdokkaana vuonna 2019 Harris ehdotti liittovaltion aborttisuojaa, joka menisi pidemmälle kuin aborttioikeuden liittovaltiotasolla turvannut, nyt jo kumottu korkeimman oikeuden päätös Roe vastaan Wade. Harris on myös tukenut rajoituksia osavaltioiden oikeudelle rajoittaa aborttioikeutta.

TALOUSASIOISSA Harris on Bidenin tapaan puolueen edistyksellisen siiven linjoilla. Harris on ehdottanut tukevaa 10 biljoonan dollarin ilmastosuunnitelmaa ja tuki esimerkiksi ilmastolakipaketti Green New Dealia, jota Biden ei tukenut kokonaisuudessaan.

Harrisin katsotaan ajavan myös Bidenin kanssa pitkälti samaa ulkopolitiikan linjaa, johon kuuluu esimerkiksi vankka tuki Israelille. Harris on tosin hieman Bidenia suorasanaisemmin kritisoinut Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua ja saattaisi tehdä niin myös jatkossa.

Uutiskanava NBC raportoi maaliskuussa, että Valkoinen talo laimensi Harrisin pitämän puheen ilmaisuja Gazan kaistan humanitaarisesta tilanteesta. Harrisin edustaja tuolloin kiisti asian.

Harrisin hallinto todennäköisesti tarjoaisi vahvaa tukea Ukrainan sotaponnisteluille ja jatkaisi myös Kiinan vaikutusvallan kasvun patoamista.

HARRIS on poikinut poliitikkona myös runsaasti meemejä eli sosiaalisessa mediassa laajasti laajasti suosittuja kuvia tai sanontoja. Harrisin tunnetuin lausahdus lienee vuoden 2020 vaalivoiton jälkeen Bidenille puhelimessa sanottu “we did it, Joe” – me teimme sen, Joe.

Viimeisin laajalle levinnyt lausahdus liittyy kookospalmuihin, mikä näkyi myös joissakin reaktioissa Bidenin luopumiseen ehdokkuudestaan.

-  Rouva varapresidentti, olemme valmiita auttamaan, Havaijin senaattori Brian Schatz kirjoitti viestipalvelu X:ssä sunnuntaina ja julkaisi kuvan itsestään kiipeämässä kookospalmuun.

“Luuletko että vain tipahdit kookospalmustaa?”

Kookospalmut liittyvät viime vuoden toukokuussa pidettyyn tilaisuuteen, jossa Harris kertoi esimerkin äitinsä antamista elämänviisauksista.

-  Luuletko että vain tipahdit kookospalmusta? Elät kaiken sen kontekstissa, mikä sinua ympäröi ja mikä tuli ennen sinua, Harrisin mukaan tämän äiti oli sanonut.

Harris nauroi huvittavan syvällisenä pidetyn kommenttinsa päälle tunnistettavalla tavallaan. Video tilaisuudesta nousi sosiaaliseen mediaan saman tien, mutta se nousi suosituksi uudelleen kesäkuussa Bidenin surkean tv-väittelysuorituksen jälkeen.

Sunnuntaina, jolloin Biden luopui presidenttiehdokkuudestaan, Google-haut sanaparilla coconut tree nousivat jyrkästi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE