– Vaikka näen liittoutumisessa myös riskejä, olen valmis hyväksymään Suomen Nato-jäsenyyden, koska se on Suomen kansan ja Suomen eduskunnan selvän enemmistön tahtotila. Nato-kantani on kuitenkin kriittinen jatkossakin, Lohikoski täsmentää.

Venäjän hyökkäyssota on horjuttanut useimpien turvallisuuden tunnetta perustavalla tavalla. Lohikosken mukaan Nato-jäsenyydestä käytyä keskustelua on ikävästi leimannut kiire, hoputus ja painostus, jopa median puolelta. Myös vaihtoehtojen puute on vaikeuttanut julkista keskustelua.

– Huonoista vaihtoehdoista on nyt valittava se, joka on vähiten huono. Huonoin vaihtoehto olisi se, että jäisimme yksin Naton ja Venäjän väliin. Vähiten huono vaihtoehto on se, että kuljemme samaan suuntaan ja yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.

Lohikosken mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen linja on vuosikymmenten ajan perustunut liittoutumattomuuteen. Meillä on kokoamme suurempi maine rauhan välittäjänä ja kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän vahvana tukijana.

Lohikosken mukaan Suomen tuleekin korostaa mahdollisessa jäsenyydessään, että jäsenyytemme Natossa on nimenomaan puolustuksellinen, eikä tänne suostuta ottamaan ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.

– Tulen itse aina ajamaan aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja sitä, että Suomi allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimuksen.

– Ajattelen myös, että Naton sisällä Pohjoismaat voivat yhdessä luoda paremmin painetta niin, että meille tärkeitä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökulmia voidaan jatkossa edistää kansainvälisesti sotilaallisesta liittoutumisesta huolimatta, Lohikoski sanoo.