Aiemmin tässä kuussa julkaistun avoimen tietopyynnön vastausaika oli vain kaksi viikkoa. Yhdysvaltojen kiireestä jäänmurtokapasiteetin lisäämisessä kielii se, että alukset pitäisi kyetä rakentamaan vain kolmessa vuodessa tilauksen tekemisestä.

Yhdysvaltojen omasta puutteellisesta kyvystä rakentaa jäänmurtajia kertoo puolestaan se, että tietopyyntö on poikkeuksellisesti suunnattu myös maan rajojen ulkopuolelle.

Yhdysvaltain laki kieltää rannikkovartioston alusten rakentamisen ulkomaisilla telakoilla. Presidentti voi tehdä tästä määräyksestä kuitenkin poikkeuksen, jos sen katsotaan olevan tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Kanadan, eli Trumpin sanoin Yhdysvaltain 51. osavaltion, osalta ennen murtajakauppoja olisivat ylitettävänä myös poliittisen riitelyn aiheuttamat ongelmat.

SUOMI on maailman johtavia jäänmurtajien rakentajia, ja mahdollisuus niiden myynnistä Yhdysvaltoihin on ollut esillä muun muassa presidentti Alexander Stubbin ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tapaamisissa yhdysvaltalaisten kollegojensa kanssa. Mahdollisina alusten rakentajina on media-arviossa pidetty Helsingin ja Rauman telakoita.

Yhdyskuntasuhdejohtaja Antti Leinon mukaan Helsingin telakka ei voi kommentoida Yhdysvaltain rannikkovartioston tietopyyntöä tai mahdollista vastausta siihen millään tavoin.

-  Emme voi kommentoida Yhdysvaltain tai Suomen hallitusten laivanrakennushankintoja, emmekä spekuloi hallitusten välisiä keskusteluja, Leino vastaisi sähköpostitse STT:lle.

Rauman telakalta STT ei ole toistaiseksi tavoittanut ketään kommentoimaan tietopyyntöä.

Suomen jäänmurtajien rakennuskykyä on kehuttu muun muassa Wilson-keskuksen kirjoituksessa, jossa Suomen on arvioitu kykenevän rakentamaan alukset viidesosalla Yhdysvaltain hinnasta jopa kahdessa vuodessa.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla nimettömiin lähteisiin perustuen Rauman telakan jo neuvottelevan Yhdysvaltain rannikkovartioston kanssa keskikokoisten ja isojen murtajien rakentamisesta. Salaiset neuvottelut tuntuisivat sopivan huonosti yhteen samaan aikaan avoimena olevan ja samaa asiaa koskevan tietopyynnön kanssa.

YHDYSVALTAIN rannikkovartiosto korostaa tietopyynnössä vasta kartoittavansa markkinatilannetta, eikä Yhdysvallat vielä sitoudu sen myötä mihinkään.

Tietopyynnössä ei puhuta jäänmurtajista vaan ”arktisista turvallisuuskuttereista” (arctic security cutter), joiden varustukseen kuuluisi muun muassa hangaari ja laskeutumiskansi Sikorsky HH-60 -tyypin helikopterille.

Toiveissa olevien alusten tulisi olla enintään 110 metriä pitkiä ja kyetä liikkumaan vajaan metrin paksuisessa jäässä kolmen solmun nopeudella. Yhtäjaksoisen toiminta-ajan pitäisi yltää 60 vuorokauteen ja toimintasäteen 6  500 meripeninkulmaan.

Vaikka kyseessä on vasta kartoitus telakoiden kyvyistä, pyydetään rannikkovartioston tietopyynnössä myös karkeaa kustannusarviota yhden tai kolmen aluksen rakentamisesta sekä kriteerit osapuilleen täyttävän valmiin jäänmurtoaluksen ostamisesta tai vuokraamisesta.

Yhdysvaltain rannikkovartiostolla on käytössä tällä hetkellä vain kaksi jäänmurtajaa, ja kokonaistarpeeksi on arvioitu kahdeksasta yhdeksään alusta. Näistä puolet olisi tietopyynnössä tarkoitettuja keskikokoisia arktisia kuttereita ja puolet raskaita polaarikuttereita.

Yhdysvaltain telakkateollisuuden heikosta tilasta kertoo se, että Mississippissä rakenteilla oleva ainoa polaarikutteri on myöhästymässä vuosikausia alkuperäisestä aikataulusta, samalla kun suunnittelu- ja rakennuskustannukset ovat karanneet käsistä.

Niilo Simojoki / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.31.