Venäjän pyrkimys muuttaa eurooppalaista turvallisuusrakennetta itselleen mieleisemmäksi on ollut käynnissä ainakin jo vuodesta 2007. Silloin Venäjän yksinvaltias ilmoitti Münchenin turvallisuuskonferenssissa tyytymättömyytensä tuolloin vallitsevaan asiaintilaan.

Uuteen vaiheeseen tämä pyrkimys siirtyi vuodenvaihteessa 2021-2022, kun Venäjä suorasanaisesti vaati itselleen etupiiriä.

Suurhyökkäys Ukrainaan tasan kaksi vuotta sitten oli tämän vaiheen sotilaallista toteuttamista. Sotaa ei kuitenkaan käydä vain Ukrainassa, vaan konflikti on levinnyt muuallekin.

Varsinaisen sodan rintamalla Ukrainassa Venäjän hyökkäys etenee, vaikkakin valtavin tappioin. Aloite on tällä hetkellä Venäjän käsissä, kun ukrainalaiset kärvistelevät lännen avun ehtymisen takia ammuspulassa.

HELMIKUUN ALUSSA presidentti Putin antoi pitkän televisiohaastattelun yhdysvaltalaiselle populistioikeiston mediapersoonalle Tucker Carlsonille.

Haastattelu sai suurta, positiivista huomiota laita- ja äärioikeistossa kautta maailman, mutta erityisesti Yhdysvalloissa ja Trumpin kannattajissa. Carlson on haastattelun jälkeen jatkanut Venäjää ihailevien videoiden tekemistä Moskovasta. Samaan aikaan MAGA-republikaanit estävät edelleen Ukrainan apupakettien hyväksymisen edustajainhuoneessa.

Yhdysvaltain presidentinvaaleihin Putin otti kantaa sanomalla Bidenin olevan hänen mielestään parempi valinta USA:n presidentiksi kuin Trump. Tämä viesti oli parasta, mitä Trump saattoi odottaa Kremliltä. Antaa uskottavuutta hänelle ja vie sitä Bideniltä.

Trumpin valmius miellyttää Putinia, alttius hajottaa demokraattisten maiden leiriä sekä hylätä Ukraina omilleen tekevät hänen mahdollisesta presidenttiydestään Kremlin toiveiden täyttymyksen.

EUROPARLAMENTIN tulevan kesän vaaleissakin Moskovalla on syytä hymyyn.

Putiniin myötämielisesti suhtautuvat äärioikeistopuolueet kuten Italian La Lega, Saksan AfD ja Ranskan Kansallinen liittouma odottavat vaaleista suurta voittoa.

Voittipa niissä mikä ryhmittymä tahansa, Venäjän vastaisessa rintamassa keskeisenä toimijana ollut EU on heikompi siihen asti, kunnes uusi komissio pääsee vauhtiin.

EU-vastaiset äärioikeistolaiset saattavat mahdollisen suuremman edustajamääränsä avulla pitkittää komission luomista ja siten tätä heikkouden aikaa.

VENÄJÄLLÄKIN nähdään muutaman viikon päästä presidentinvaalit. Se on kaikesta näennäisyydestään huolimatta epäjatkuvuuskohta, jonka yli Kreml haluaa päästä pehmeästi.

Ehkäpä tähän liittyen Putin tapatti oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin. Toki vangittuna ollut mies saattoi kuolla vahingossakin, mutta merkityksensä takia hän lienee ollut hyvin tarkan silmälläpidon alainen.

Navalnyin murha tuli julkisuuteen samaan aikaan kun demokraattisten maiden johtajia kokoontui Müncheniin puimaan kansainvälisen politiikan tilanteita. Liekö sitten sattumalta vai tarkoituksella, mutta Navalnyin kuolema vei paljolti huomion korkean tason konferenssin sisällöiltä.

PITKIN Keski-Eurooppaa on viime aikoina järjestetty ahdingossa olevien maanviljelijöiden protesteja.

Liikennettä jumittaneita traktorimarsseja on Venäjän suunnasta tuettu erityisesti julkiseen liikenteeseen ja rautateihin suunnatuilla palvelunestohyökkäyksillä.

Yhdysvaltain kongressissa nostettiin vastikään esiin huoli Venäjän toimista avaruudessa. Ydinaseilla uhkailu siirtyi maan pinnalta avaruuteen.

Jos Venäjä tosiaan veisi ydinaseen avaruuteen, käytännössä kyse olisi konfliktin eskalaatiosta. Se taas pakottaisi demokraattiset maat reagoimaan.

Venäjän liittolaiset Iran ja Kiina saattavat myös käyttää tilannetta hyväkseen ja käynnistää operaatioitaan, kun länsi joutuu hajottamaan huomiotaan laajalle.

Myös Huippuvuorilla on taas jännitys nousussa, kun Venäjän varapääministeri Juri Trutnev käytti Norjan omistusoikeutta kyseenalaistavan puheenvuoron.

Itämerellä Venäjä on viime aikoina häirinnyt moneen kertaan GPS-signaaleja. Aiemmat kaasuputkien katkaisemiset ovat nekin vielä selvittämättä.

Lyhyen aikavälin tavoitteena Venäjällä on vähentää Ukrainan demokraattisilta mailta saamaa apua ja näin saavuttaa siellä sotilaallinen voitto. Lännessä kasvanut sotaväsymys ja voitontoiveiden hiipuminen altistavat tälle pyrkimykselle.

Pidemmällä aikavälillä Venäjä pyrkii käytettävissään olevilla keinoilla nousemaan siihen asemaan, jota se loppuvuodesta 2021 kertoi tavoittelevansa. Ei mikään ihme, että lukuisat tahot ovat viime aikoina varoittaneet Venäjän mahdollisesti sotaisista aikeista tulevina vuosina.

Kaiken tämän jälkeen voisi ajatella, että kunhan presidentinvaalit Venäjällä on saatu näyteltyä, nähdään mihin suuntaan Putin yrittää tilannetta viedä. Se suunta ei varmastikaan ole Euroopan turvallisuutta lisäävä.