Taustalla on väikkynyt oletus, että tilanne olisi jotenkin muuttumassa siihen suuntaan, että puheväleillä olisi Venäjän kanssa pian saavutettavissa hyviä asioita.

Minulla on tästä oletuksesta selvä mielipide: ei pidä paikkaansa. Ei yhtään. Päinvastoin näyttäisi, että konflikti Venäjän ja eurooppalaisten demokratioiden välillä on eskaloitumassa, siis laajenemassa ja pahenemassa.

Nimittäin Vladimir Putinin Venäjällä ei mene nyt yhtään paremmin kuin ennenkään.

Pakotteiden etanadynamiitti lohkoo koko ajan palasia valtion varallisuudesta.

Venäjälläkin maan sisäisiä tyytymättömyyden osoituksia on noussut pintaan uudella tavalla. Mobiiliverkon sulkeminen on hankaloittanut jopa tähän asti huolella sodalta suojattujen moskovalaisten elämää.

Autoritaariselle hallinnolle tyypillisesti Venäjälläkin kritiikki esitetään usein siinä muodossa, että Putin ei tiedä epäpätevien alaistensa toilailuista. Hyvä tsaari, pahat pajarit -ajattelu toimii edelleen.

YHDYSVALTAIN hyökkäys Iraniin nosti öljyn maailmanmarkkinahintaa ja tämä lisää luonnollisesti Venäjän tärkeimmästä vientiartikkelista saamia tuloja.

Tosin ukrainalaiset ovat drooni-iskuillaan leikanneet Venäjän kykyä jalostaa ja viedä öljyään. Iso osa jalostuskapasiteetista on tuhoutunut tai seisahduksissa.

Venäjän tärkeimmät öljysatamat sijaitsevat Suomenlahden pohjukassa ja niihin tehdyt iskut verottivat ainakin väliaikaisesti vientikapasiteettia.

Putinin Venäjä on selvinnyt tähän asti Kiinan tuella suhteellisen hyvin pakotteista sekä sodan aiheuttamista kalustotappioista.

Suomen Pankin Bofit kuitenkin ennustaa, että kuluva vuosi on jo talousnäkymiltään Venäjälle nihkeä ja hankalammaksi menee. Ja tämäkin vain, jos mitään yllättäviä lisäshokkeja ei tule.

JOS VENÄJÄ jatkaa Ukrainan ja demokraattisen maailman uuvuttamista entiseen malliin, voi myös käydä niin, että venäläiset uupuvat ensin.

Siksi Putinin on ehkä tehtävä jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa merkittävä rytminvaihdos. On joko peräännyttävä tai hyökättävä yllätyksellisesti.

Hänen sanomisensa kertovat rauhasta, mutta samaan aikaan hän paitsi rakentaa Venäjän sotakonetta, myös hyökkää monin tavoin demokraattisia maita vastaan.

SUOMI ja muut demokraattiset valtiot sen sijaan haluavat vilpittömästi rauhaa.

Tämä johtuu siitä, että länsimaat haluavat käydä kauppaa ja vaurastua. Kannusteena on politiikka: aina seuraavissa vaaleissa kansalaiset heittävät pihalle päättäjät, jotka eivät vaurauden tuomisessa onnistu. Sotaa ei halua kukaan.

Siksi demokraattiset, helposti vaihtuvat johtajat ovat niin alttiita uskomaan rauhanlupauksiin ja järkipuheen voimaan. Putinin Venäjä on vuodesta 2008 käyttänyt tätä länsijohtajien määräaikaisuutta hyväkseen.

Varsinkin Minskin prosessi Itä-Ukrainassa 2014 alkaneen sodan lopettamiseksi oli eri vaiheineen melkoista Saksan ja Ranskan johtajien hyppyyttämistä ilman mitään todellista aikomusta tehdä rauhaa. Nyt tästä samasta vetkuttelusta on saanut osansa Donald Trump, jota Putin on pelannut taitavasti.

TILANNE VOI olennaisesti muuttua vain, jos Venäjä päättää jostakin syystä luopua tavoitteestaan muuttaa koko Euroopan turvallisuusjärjestelmä mieleisekseen, etupiireineen kaikkineen.

Tosin juuri viime joulun alla ulkoministeri Sergei Lavrov vahvisti, että Venäjän loppuvuodesta 2021 esittämät tekemät vaatimukset “turvallisuudesta” itselleen ovat vielä voimassa.

Aiemmista vaatimuksista poiketen pakettiin tosin kuuluu nyt myös vaatimus Suomen ja Ruotsin irtautumisesta Nato-jäsenyydestä. Merkkejä Kremlin suunnanmuutoksesta ei siis ole.

Sota, konflikti, sabotaasit, informaatiovaikuttaminen ja konnankoukut muun Euroopan suuntaan jatkuvat niin kauan kun Kremlissä uskotaan Putinin pysyvän vallassa ja pystyvän laajentamaan Venäjän valtapiiriä.

Voi hyvinkin olla, että Kreml pyrkii ratkaisemaan pitkittyneen ja mutkittuneen konfliktin jonkun länttä jakavan ja pelästyttävän eskalaation kautta.

De-eskalaatio eskalaation kautta tarkoittaa sitä, että osapuoli kärjistää tilannetta hetkellisesti saavuttaakseen paremmin päämääränsä ja tilanteen pysyvän rauhoittumisen.

Rajoitetuista, näytösluonteisista hyökkäyksistä Baltiaan, Itämeren saarille tai Huippuvuorille on varoiteltu viime aikoina monesta eri lähteestä.

VUOROPUHELUNKIN aika vielä Kremlin kanssa tulee, kun tilanne paranee ja voimme olettaa Venäjän siirtyneen tavoittelemaan aidosti rauhaa.

Mutta juuri nyt näyttää siltä, että asiat menevät vielä huonompaan suuntaan. Jopa niin huonoon, että jossakin paikassa oman puheenvuoronsa saavat aseet.