Politiikka
9.12.2025 08:52 ・ Päivitetty: 9.12.2025 08:52
Järjestö EU:n yritysvastuudirektiivistä: Artikloja voidaan poistaa, mutta ilmastomuutos ei katoa
Viime yönä Euroopan unionissa aikaansaatu jäsenmaiden, parlamentin ja komission alustava sopu yritysvastuudirektiivistä vesittää Finnwatchin mukaan koko esityksen lähes täydellisesti. Järjestö kritisoi sekä EU:ta että Petteri Orpon (kok.) hallitusta myös kaoottisesta ja huonosta hallintatavasta.
– Yritysvastuudirektiivi vesitettiin lähes täydellisesti, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kannanotossa.
Direktiivin soveltamisala nousee huomattavasti. Sääntelyn piiriin tulevat vain ne yritykset, joilla on yli 5 000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihto. Tällaisia yrityksiä Suomessa on Finnwatchin mukaan vain noin 30.
ILMASTOSIIRTYMÄSUUNNITELMIA koskeva artikla poistetaan direktiivistä kokonaan. Yrityksillä ei siis enää ole velvollisuutta muuttaa liiketoimintaansa ja strategiaansa yhteensopivaksi Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastolain kanssa.
– Artikloita voidaan poistaa, mutta ilmastonmuutos ei poistu mihinkään. Kun yrityksiä ei velvoiteta omaehtoisiin ilmastotoimiin, tarvitaan sääntelyä muualla. Myös kustannukset ilmastotoimista uhkaavat nyt valua yhä enemmän julkiselle sektorille, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Ainoa ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta myönteinen asia saavutetussa sovussa näyttää tiedotteen mukaan olevan se, että komission alun perin ehdottama huolellisuusvelvoitteen rajaus suoriin liikekumppaneihin poistuu. Huolellisuusvelvoitteen yksityiskohtia ei kuitenkaan ole vielä voitu analysoida, sillä saavutetun sovun lopullinen teksti julkaistaan vasta myöhemmin.
Huolellisuusvelvoitteen riskiperustaisuuden lisäämisestä saatuja mahdollisia hyötyjä rajoittaa kuitenkin merkittävästi niin sanottu value chain cap -säännös, joka estää yrityksiä kysymästä tietoja alle 5 000 työntekijän liikekumppaneilta.
Lisää aiheesta
– Yritysten tietojen saantia rajoittava sääntely on järjetöntä byrokratiaa, Kultalahti kommentoi.
JÄRJESTÖN mukaan vesityshanketta on alusta asti vaivannut myös kaoottisuus ja surkea hallinto. Esimerkiksi Euroopan oikeusasiamies on moittinut komissiota huonosta hallinnosta.
Suomessa eduskunta ei ehtinyt käsitellä Suomen kantaa ennen kuin asioista oli jo sovittu EU-tasolla. Orpon hallitus kuitenkin tuki omassa kannassaan kaikkia EU:ssa eilen sovittuja vesityksiä.
Seuraavaksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin tulee vahvistaa kolmikantaneuvotteluissa eilen saavutettu alustava sopu ja sitten vielä hyväksyä se.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.