– Järki voitti ja jatkamme työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Tätä työtä ei voi lykätä pois päiväjärjestyksestä, Kumpula-Natri toteaa tiedotteessa.

Ennallistamisasetus selviytyi keskiviikkona tiukasta äänestyksestä EU-parlamentin täysistunnossa. Parlamentti päätti äänin 324-312, että käsittely jatkuu. Lopullisessa asetusta koskevassa äänestyksessä äänet jakautuivat 336-300, 13 äänesti tyhjää.

– Tuen parlamentin kantaa ja näen, että Suomenkin huolet on parlamentin kannassa hyvin huomioitu, Kumpula-Natri arvioi.

– Tärkeä on asia, sillä ilmastopäätösten lykkääminen ei ole vastuullista politiikkaa. Mitä myöhemmin toimimme, sen kalliimman maksun maksamme, hän kirjoittaa Facebookissa.

MOLEMPIEN mielestä tiukkojen äänestysten jälkeen monia Suomelle kohtuuttomia komission pohjaesityksen äärimmäisyyskantoja saatiin poistetuksi. Heinäluoma mainitsee muun muassa metsänhoitoa, kaupunkien rakentamista ja maataloutta koskevat vaatimukset, joita helpotettiin merkittävästi.

Kumpula-Natri näkee, että parlamentin kanta ennallistamisasetukseen tuo merkittäviä joustoja komission pohjaesitykseen, jotka koskevat esimerkiksi ruokaturvallisuutta ja eri jäsenmaiden luontotyyppien ominaispiirteitä.

– Turvemaille kohdistetut tavoitteet on parlamentin kannasta poistettu kokonaan, ja itse asiassa parlamentissa meni läpi koko artikla 9:n poistaminen, joka koski maataloutta.

Hänen mukaansa Suomelle on ollut haasteellista käsitellä metsien heikentymättömyysvelvoitetta. Velvoite poistettiin, koska se on myös ollut hankalasti määriteltävissä.

Kumpula-Natri toteaa, että asetuksen hintalappu Suomelle on hyvin paljon pienempi kuin komission alkuperäisessä esityksessä tai edes neuvoston kannassa, vaikka asetuksen kustannuksista ei ole vielä arviota saatavilla.

Seuraavaksi ennallistamisasetusta käsitellään parlamentin, komission ja neuvoston trilogineuvotteluissa.

– Toivon, että Suomi neuvostossa vastaan äänestämisestä huolimatta ryhtyy rakentavaan yhteistyöhön, Kumpula-Natri odottaa.