-  Mitä sen ympärillä tapahtuu ja Venäjän linjaa kohti työnnettyjen joukkojen liikkeet ovat se indikaatio, josta voi arvioida asioiden etenemistä, sanoo kenraali (evp.) Jarmo Lindberg STT:lle.

Lindberg kuvailee tilannetta tällä hetkellä ”erittäin tulenaraksi”. Hän huomauttaa, että Venäjä on osoittanut tekevänsä päätöksiä ja ryhtyvänsä toimiin hyvin nopeasti: pian separatistialueen epämääräisen ammuskelun jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin oli jo tunnustamassa Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen itsenäisyyttä, ja heti perään duuma antoi luvan käyttää sotilasvoimaa Venäjän rajojen ulkopuolella.

-  Päätöksentekoprosessin nopeus on sellainen, että muiden on vaikea pysyä vauhdissa mukana, Lindberg kertoo.

-  Ensimmäisen siirron tai pari voi suunnitella, mutta sen jälkeen vastustajalla on mahdollisuus äänestää omilla toimillaan.

Yksi merkittävistä muutoksista Itä-Ukrainan tilanteessa on Lindbergin mielestä se, että nyt Venäjä on avoimesti vienyt joukkojaan ja siirtänyt raskasta kalustoa itsenäisiksi tunnustamilleen separatistialueille. Aiemmin Venäjä on kieltänyt, että sen joukkoja olisi Donetskissa ja Luhanskissa, vaikka länsimaat ovat pitäneet asiaa ilmeisenä.

Lindberg pitää kriittisimpänä asiana nyt sitä, että vaikka vain maakuntien kaakkoiskulmat ovat separatistien ja Venäjän hallussa ja muissa osissa on läsnä Ukrainan joukkoja, Venäjä tunnusti itsenäisyyden Donetskille ja Luhanskille kokonaisuudessaan.

-  Jos Venäjä toteaa, että kontaktilinjan yli on mentävä auttamaan muuta osaa maakunnasta, siinä on sitten tilanteen kriisiytymisen paikka.

Lindbergin mukaan Venäjä on tuonut suuren osan pataljoonan taisteluosastoista Ukrainan rajojen ympärille. Tuoreimmat satelliittikuvat ovat vahvistaneet, että vastoin aiempia väitteitään Venäjä ei ole vetänyt joukkojaan pois vaan vahvistanut niitä entisestään. Lindberg sanoo, että eri puolilta Venäjää on tuotu Itä-Ukrainaan eri yksiköitä, joita on integroitu erilaisiksi taisteluryhmiksi. Joukoilla on hallussaan esimerkiksi taistelupanssarivaunuja, tykistöä, pitkän kantaman ohjusjärjestelmiä ja ilmatorjuntaa.

Huomionarvoista on kuitenkin sekin, että kun joukot ovat kaukana leireistä ja kiinteistöistä, niiden ylläpitäminen savipelloilla ja metsien laidoilla on logistisesti hankalaa.

-  On hyvä kysymys, kuinka kauan joukkoja on järkevää pitää valmiissa taisteluryhmityksissä lyhyen matkan päässä Ukrainan rajan takana.

Ukraina paisuttaa asevoimiaan

Länsimaiden tuki on vahvasti Ukrainan takana. Yhdysvallat, Britannia, Saksa ja Ranska ovat ilmoittaneet lisäävänsä joukkojaan Baltiassa, ja osa on niitä jo lisännytkin. Lindberg tosin sanoo, että mittakaava on satoja tai muutamia tuhansia sotilaita, kun Venäjällä on Ukrainan rajan takana enimmillään 190  000 sotilasta ja valtava määrä kalustoa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut määräyksen reservin aktivoinnista. Lindberg sanoo reserviläisten määrän olevan merkittävä, mikä tarkoittaa, että Ukrainan sotavoimat ovat voimakkaassa kasvussa.

Ukrainan asevoimat ovat muutoinkin nyt erilaiset kuin vuoden 2014 Krimin niemimaan valtauksen aikana. Lindberg huomauttaa, että maa on koko ajan parantanut asevoimiaan ja saanut viime viikkoina huomattavasti aseapua.

Joukkojen molemminpuolisesta paisumisesta huolimatta tilanteen ei Lindbergin mielestä ole pakko edetä ikävimpään mahdolliseen vaihtoehtoon eli täysimittaiseen sodankäyntiin. Yksi mahdollinen kehityskulku voisi olla samankaltainen kuin Georgiassa, jossa Venäjä on niin ikään tunnustanut kahden separatistialueen itsenäisyyden ja kokee siten voivansa vaikuttaa riittävästi kohdevaltioon. Ukrainassa haaste piilee kuitenkin siinä, että kontaktilinja kulkee keskellä maakuntia, joita Venäjä pitää kokonaisuudessaan itsenäisinä mutta joista osa on Ukrainan hallussa.

Ajatus sodasta ”tuntuu lohduttomalta”

Asetelmaa määrittelevät nyt Lindbergin mukaan Venäjän vauhdikas päätöksenteko ja mahdollisuus tuoda raskaasti varusteltuja, täydessä valmiudessa olevia joukkoja mielestään itsenäisiin maakuntiin, joissa kontaktilinjan toisella puolella odottavat Ukrainan joukot. Venäjän mittavista sotavoimista huolimatta Putinin hallinnolla riittää pohdittavaa.

-  On hyvä muistaa, että Ukraina on valtava maa, jossa asuu 44 miljoonaa ihmistä. Jo pelkästään Ukrainan koko ja suuri määrä ihmisiä on haaste kenelle ja mille tahansa, Lindberg muistuttaa.

Hän korostaa toivovansa todella, ettei täyttä sotaa pääsisi syttymään.

-  Tuntuu lohduttomalta, jos niin kävisi. Se tarkoittaisi niin karua kohtaloa alueella oleville ihmisille, ettei sellaista toivo kenellekään.

Vaihdettu virheellinen kuva. Jutussa oli aluksi kuva Timo Kivisestä, ei Jarmo Lindbergistä.