Työmarkkinat
3.2.2025 09:00 ・ Päivitetty: 3.2.2025 09:03
JHL vaatii paukkuja työhyvinvoinnin kehittämiseen sote-alalla – ”Inhimillisesti oikein ja tuo kaivattuja säästöjä”
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämiseen sekä johtamiseen on suhtauduttava vakavasti.
Sote-alojen työntekijöistä jopa 44 prosenttia arvioi työkykynsä alentuneeksi tai heikoksi. Asia selviää laajasta JHL:n jäsenkyselystä.
JHL korostaa, että työntekijöiden työkyvyn tukeminen – kuten osa-aikatyön mahdollistaminen ja työhyvinvointiin panostaminen – maksaa itsensä takaisin alentuneina sairauspoissaoloina, pidentyneinä työurina ja henkilöstön pysyvyytenä.
– Näiden toimenpiteiden avulla työntekijät voivat jatkaa työssään pidempään ja terveemmin. Se on inhimillisesti oikein ja tuo kaivattuja säästöjä niin työnantajille kuin yhteiskunnalle, JHL:n vastaava työelämäasiantuntija Anne Ranta sanoo tiedotteessa.
Liitto muistuttaa, että esihenkilöiden, johtajien, henkilöstöhallinnon ja henkilöstön edustajien roolit ovat olennaisia työkykyjohtamisessa. Siksi työkykyjohtamisesta pitäisi tarjota heille koulutusta.
JHL katsoo, että se auttaisi parantamaan kykyä tukea työntekijöiden työkykyisyyttä ja ehkäisemään työkyvyn heikkenemistä. Työpaikoilla tehtävät päätökset ovat aina ratkaisevia työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkykyisyyden kannalta, liitto painottaa.
– Uskomme, että työkykykoulutuksen avulla sote-alan työntekijät saisivat enemmän tukea työkykyhaasteisiinsa työpaikoilla, Ranta sanoo.
JÄSENKYSELYN yli 7 000 avointa vastausta työkyvystä, työhyvinvoinnista ja osa-aikatyöstä analysoitiin JHL:ssä. Ranta toteaa, että ongelmien ratkaisuun saatiin useita ehdotuksia.
– Kehotan päättäjiä ja työnantajia tarttumaan toimeen. Me teemme mielellämme yhteistyötä.
JHL:n jäsenet listasivat kyselyssä keskeisiä esteitä työhyvinvoinnille. Niitä olivat muun muassa työvoimapulasta johtuva jatkuva venyminen ja joustaminen sekä kiire, liiallinen työmäärä, henkinen ja fyysinen kuormittuminen, huono työsuunnittelu, suuri vastuu ja epätietoisuus tulevasta. Alla poimintoja kyselyn avovastauksista.
”Kiire, työn arvostuksen puute, joka näkyy palkkauksessa.”
”Työstä johtuva fyysinen kuormitus (vanhat laitteet, tilat ym.), jotka vaikeuttavat työntekoa ja ”rikkovat ruumista”.”
”Henkilöstöä ei nykyään edes näennäisesti osallisteta, kun johdon taholla puuhataan taas kerran jotakin ”organisaatiouudistusta”.”
”En saa työskennellä juuri nyt rauhassa vaan joudun opettamaan kielitaidotonta uutta oppisopimusopiskelijaa. On paineita, että osaanko ohjata.”
Työterveyshuolto olisi kiva.
JÄSENISTÖN keskeisimpiä ratkaisuehdotuksia työkyvyn ja työssäjaksamisen ylläpitämiseen ovat muun muassa työvuorojen parempi suunnittelu, työvoiman riittävyydestä huolehtiminen, työvuoron aikainen tauotus ja joustot kuntoon, parempi palkkaus, selkeät työnkuvat, koulutusmahdollisuudet sekä mahdollisuus huolehtia omasta itsestä.
”Työtä arvostettaisiin, työsuhde etuja lisättäisiin eikä vähennettäisi esim. liikunta- ja kulttuurisetelit olisivat erittäin tervetulleita. Taukoja ehtisi pitää. Lomat saataisiin vahvistettua tarpeeksi ajoissa eikä työvuoroja muutettaisi niin paljon. Olisi rahaa harrastaa.”
”Työterveyshuolto olisi kiva. Vaikutusmahdollisuus omaan työhön. Riittävät henkilöstöresurssit jatkuvan työntekijöiden joustamisen sijaan.”
”Työnohjauksella, paremmalla ennakoinnilla ja oman työtehtäväni selkeyttämisellä. Toivon myös, että osaamiseni ja koulutukseni huomioitaisiin paremmin työssäni, eikä minulle kaadettaisi työtehtäviä, jotka eivät mitenkään liity koulutukseeni, ja joihin en saa asianmukaista perehdytystä.”
Ihmisten erilaisuutta pitäisi pystyä paremmin huomioimaan.
KYSELYSTÄ saatiin myös osatyökykyisten tai muuten osa-aikatyötä haluavien ratkaisuja siihen, miten osa-aikatyön saatavuutta ja käyttöä voisi parantaa. Näitä konsteja vastaajien mielestä ovat muun muassa jouston lisääminen työaikoihin, työvuoroihin ja asiakasmääriin, osa-aikatyön mahdollisuuksista tiedottaminen, esihenkilötyön parantaminen, verotuksen alentaminen ja palkan lisääminen, keikkatyön tekemisen helpottaminen ja yhdenvertainen kohtelu osa-aikaisille.
”Toimenkuvia pitäisi pystyä enemmän räätälöimään osaamisen, taitojen ja jaksamisen mukaan. Multitaskaus ei ole tehokasta työntekemistä ja kuormittaa paljon työntekijää. Ihmisten erilaisuutta pitäisi pystyä paremmin huomioimaan. Maksaa itsensä takaisin!!!”
”Palkankorotus, työsuhde-etuja sekä työterveyshuolto kaikille. Lisäksi 300e suojaosan säilyttäminen sekä sen yli tienaamisen verotuksen purkaminen. En edes yritä tienata tuon suojaosan ylittävää summaa, koska työ on silloin ilmaista. Sairas kuvio.”
JHL:n mukaan työnantajan edustajilla pitää olla aito ymmärrys osatyökykyisten haasteista ja halu sopeuttaa ja muokata työtä työntekijälle sopivaksi.
JHL:N jo viime keväänä julkaisema laaja jäsenkysely on osa 2023-2027 JHL:n sote-alojen kärkihanketta. Vastauksia kyselyyn tuli lähes 3 600 JHL:n jäseneltä. Avoimia vastauksia kysely tuotti 31 000. Näitä JHL analysoi hankkeen aikana.
– Tulemme kevään aikana analysoimaan kyselyn sote-alan palkkaukseen sekä koulutukseen liittyviä teemoja. Uutisoimme tuloksista ja tuomme niitä päättäjien sekä työnantajien tietoon, JHL:n erityisasiantuntija ja kärkihankkeen vetäjä Miranna Seppälä tiedotteessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.