Politiikka
26.4.2016 11:12 ・ Päivitetty: 26.4.2016 11:14
JHL:n Niemi-Laine: Sote-uudistusta on seurattava palkkaharmonisointi
Maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelma vuosille 2016–2019 on valmistunut. Hallituksen ja keskusjärjestöjen yhteisellä päätöksellä ohjelma jatkaa edellisen samapalkkaisuusohjelman tavoitetta kaventaa naisten ja miesten palkkaeroa Suomessa.
– Hienoa, että hallitus haluaa jatkaa kolmikannassa tehtävää työtä naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi. Tavoite on todella tärkeä ja työtä sen eteen riittää, kiittää JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine. JHL on vahvasti sitoutunut samapalkkaisuusohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
Vaikka edellisellä samapalkkaisuusohjelman kaudella naisten ja miesten keskimääräinen ansiotason ero kaventui alle 17 prosenttiin, puhutaan edelleen lähes viidenneksen erosta ansioissa. Naisten ja miesten palkkaero ei myöskään ole pienentynyt vuosina 2006–2015 käynnissä olleen ohjelman aikana tavoitteen mukaisesti. Tavoitteena oli enintään 15 prosenttiyksikön palkkaero vuonna 2015 koko työmarkkinoilla.
Merkittävä kokonaisuus samapalkkaisuuden edistämisessä tulevina vuosina on sote-uudistus ja siinä työnantajaa kunnista maakuntiin vaihtavat työntekijät. Hallituksen on taattava sote-uudistuksen valmistelussa maakuntiin siirtyville palkka- ja työehtojen harmonisointi ja varattava siihen riittävästi rahaa, edellyttää Niemi-Laine.
– Saman työantajan palveluksessa samaa työtä tekevien on saatava samaa palkkaa. Työehdot eivät voi pitkään poiketa toisistaan. Odotamme, että palkkaharmonisointi tehdään pikaisesti, kun uuteen soteen siirrytään.
Saman työantajan palveluksessa samaa työtä tekevien on saatava samaa palkkaa.
Samapalkkaisuusohjelman tavoitteisiin kuuluu muuttaa koulutuksen ja työelämän perinteistä sukupuolijakoa, edistää naisten työuria sekä löytää keinoja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vaikka hallitus on ilahduttavasti sitoutunut edistämään samapalkkaisuutta, valitettavasti se on ehtinyt hallituskaudellaan tehdä useita päätöksiä, jotka hidastavat ohjelman tavoitteiden saavuttamista, Niemi-Laine jatkaa.
– Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajaus, varhaiskasvatuksen maksujen korotukset sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen korotukset vaikeuttavat naisten tuloa työmarkkinoille ja siten jarruttavat naisten työuria.
Epävarmuutta naisten työuriin luo myös hallituksen suunnitelma sallia alle vuoden määräaikaisten työsuhteiden sopiminen ilman perusteita, Niemi-Laine arvioi. Määräaikaisia työsuhteita on paljon etenkin naisvaltaisilla ja pienipalkkaisilla aloilla. Määräaikaisina työskentelevät häviävät vakituisille työntekijöille sekä palkka- että urakehityksessä.
– Edistääkseen samapalkkaisuutta ja naisten työuria hallituksen tulisi tarkastella uudelleen päätöksiään. Se palvelisi myös hallituksen tavoitetta parantaa työllisyyttä, Niemi-Laine kehottaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.