Niemi-Laine vieraili torstaina Pirkanmaalla. Tampereella hän tutustui Tampere3 -hankkeeseen Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa hän keskusteli henkilöstön kanssa kaupungin kolmen korkeakoulun yhdistymisen vaikutuksista henkilöstöön – muun muassa sen määrään.

Ammattikorkeakoulun henkilöstö pelkää, että korkeakoulujen yhdistyminen johtaa tukipalveluissa työskentelevien ihmisten vähentämiseen. Ajatus työpaikan menettämisestä takoo työntekijöiden mukaan monen takaraivossa. Se heijastuu työhyvinvointiin ja työmotivaatioon.

Kyynisimmän tai pilke silmäkulmassa esitetyn arvion mukaan ammattikorkeakoulussa pitkällä työkokemuksella on merkitystä erityisesti silloin, kun valitaan irtisanottavia.

Päivi Niemi-Laineen mukaan JHL seuraa hallituksen koulutusreformin nimissä toteuttamia säästöjä. Miten ne kohdistuvat nimenomaan oppilaitosten tukipalveluihin ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin. Puheenjohtajan mukaan myös digitaalisuus vähentää tukipalveluissa työskentelevien tarvetta.

Jos tai kun säästöt kohdennetaan tukipalveluihin, ne vaikuttavat myös opinahjojen opetukseen. Opettajat joutuvat tekemään aikaisempaa enemmän muita kuin opetukseen kuuluvia tehtäviä. Tämä taas näkyy vääjäämättä opetuksen laadussa ja tasossa.

Jatkuvilla säästöillä on myös laajempaa merkitystä. Ne näkyvät ihmisten rahapusseissa. Kun koko maan talous on pitkään levännyt kotimaisen kysynnän varassa, leikkaukset heijastuvat väistämättä kotimarkkoinoihin kysynnän hiipumisena.

Koulutukseen tehdyt leikkaukset merkitsevät myös opetuksen ja tutkimuksen heikkenemistä, mikä puolestaan näkyy maan kilpailukyvyn rapistumisena.

Kun Tampere3 -hanketta on mainostettu monin tavoin merkittävänä asiana, se on sitä Niemi-Laineen mukaan myös työllisyys -näkökulmasta. Siksi puheenjohtaja katsoi tarpeelliseksi tutustua hankkeeseen ja sen vaikutuksiin paikanpäällä.

Sote- ja maakuntauudistus tosi isoja asioita

JHL:oon kuuluvia työntekijöiden jaksamiseen ja työsuhdeturvaan vaikuttavat myös sote- ja maakuntauudistus. Paljon puhuttu valinnanvapaus tuo toteutuessaan suurimman haasteen palvelujen sujuvuuteen ja henkilöstön työsuhteisiin.

Valinnanvapaus ja maakunnan oma palvelutuotanto organisoidaan käytännössä kokonaan vasta vuoden 2019 jälkeen, ja se tulee kestämään useamman vuoden ajan.

– Henkilöstön osalta on kestämätön ajatus, että voimaanpanolain määräykset liikkeenluovutuksesta loppuisivat jo vuonna 2020, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.

JHL vaatii, että uudistuksessa asetetaan henkilöstön työsuhteen ehdoille ja lisäeläkkeille suoja-aika, joka kestää valmisteluvaiheen yli.

– Se voisi olla kolme vuotta, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalassa on esitetty. Suoja-ajan katsotaan edesauttavan henkilöstöjärjestöjen ja ja työnantajan yhteistä harkittua ja suunnitelmallista valmistelua. Se säilyttäisi myös ihmisten työmotivaation ja tukisi työssä jaksamista.

Hallituksen valmistelu ja vaikutusten arviointi ovat edelleen kesken. Merkittäviä haittoja on pystytty tunnistamaan, mutta ratkaisuja niiden eliminoimiseksi ei ole keksitty.

Hallitus on nostanut esiin riskin siitä, että yksityisen sektorin palveluun hakeutuvat perusterveet henkilöt, samalla kun julkinen sektori huolehtisi sairaimmista ihmisistä. Niemi-Laine katsoo, että valtion ja maakuntien on varmistettava, ettei näin käy. Palveluiden hinnan tulee pysyä kaikille kohtuullisena ja oltava aina sama, olipa kyse yksityisen tai julkisen sektorin ylläpitämästä sote-keskuksesta.

– Julkiset varat ovat uudistuksessa siirtymässä voittoa tekeville yksityisille yrityksille. Voittoa ei jaeta työntekijöiden palkkoihin tai palvelujen kehittämiseen. Yrityksillä ei ole velvoitetta maksaa veroja Suomeen eli ollaanko tässä luomassa veronkiertosysteemiä, Niemi-Laine kysyy.

Sote- ja maakuntauudistuksessakin on kyse tukipalveluiden kohtalosta. Niitä saatetaan yhtiöittää, ulkoistaa tai siirtää pätkätöitä tekeville toiminimen puitteissa työskenteleville.

Nykyisistä JHL:n jäsenistä karkeasti arvioiden puolet jäävät kuntien palvelukseen ja toinen puoli siirtyy maakuntien työtehtäviin.