– Osmo Soininvaara väittää tuttuun tapaan ay-liikkeen olevan syypää työelämän epäkohtiin. Kannattaisi unohtaa vuosia sitten syntynyt katkeruus ja perehtyä paremmin ay-liikkeen nykytilaan ennen kuin lähtee syyllistämään, palkansaajakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tviittaa.

Soininvaaran haastattelua Twitterissä kommentoivat muiden muassa myös Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto ja ammattliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.

– Johan pomppas. Tervetuloa Soinivaaralle vaan tutustumaan pienipalkkaisten arkeen, jossa jo nykyäänkin aivan liian moni joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin pärjätäkseen. Kurjistetaan elämää entisestään. Sellaistako maailmaa todella halutaan, Rönni-Sällinen kysyy.

– Toisin kuin Soininvaara ajattelee, ei yleiskorotusten rajaaminen taulukkopalkkoihin ratkaise työvoimapulaa vaan luo työmarkkinat, joissa osan palkkakehitys pysähtyy jopa vuosiksi, Jonna Voima sanoo.

– En ole vakuuttunut. Ehdotus heikentäisi järjestäytymistä (millä olisi vaikutuksia mm. tuloeroihin) ja kasvattaisi taulukkopalkkoja (jotka on Soininvaaran mukaan liian korkeita nytkin), Kaukoranta aloittaa.

Hän liittää tviittiinsä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kaavion teollisuuden työntekijöiden ansiokehityksestä vuosina 2011-2020.

– Soininvaara lienee oikeassa siinä, että ilman yleiskorotuksia työnantajilla olisi pienempi kynnys yritys- ja yksilökohtaisiin palkankorotuksiin. Toisaalta näitä työehtosopimuksen ylittäviä korotuksia on nykyäänkin paljon. Ei siis ole isoa ongelmaa korjattavaksi.

Kaukoranta sanoo, että joka tapauksessa yleiskorotuksista luopumisen vaikutuksia pitäisi arvioida laajemmin.

– Jos yleiskorotuksia ei olisi, niin miten se vaikuttaisi ay-liikkeen tavoitteisiin, järjestäytymiseen ja työehtosopimusten sisältöön? Uskoisin, että vaikutukset olisivat monella tapaa negatiivisia.

Hän muistuttaa, että jos työehtosopimus ei takaisi isolle osalle palkansaajia mitään ansiokehitystä, se vähentäisi kiinnostusta järjestäytyä.

– Tämän huolen Osmo Soininvaara kuittaa vain ay-liikkeen huolena omasta vallastaan, mutta kyse on oikeasti paljon isommasta asiasta.

Kaukoranta muistuttaa STTK:n taannoisesta selvityksestä, jonka mukaan järjestäytymisellä ja ay-liikkeen toiminnalla on myönteistä vaikutusta muun muassa tuloeroihin ja köyhyyteen.

– Siksi ihmettelen, miksi Osmo Soininvaara ehdottaa ratkaisua, joka käytännössä heikentäisi järjestäytymistä.

SAK:n pääekonomisti jatkaa huomauttamalla, mitä seuraisi siitä, että Soininvaaran ehdotus toteutuisi, eikä yleiskorotuksia olisi.

– Liiton ainoa keino turvata jäsentensä ansiokehitystä olisi nostaa taulukkopalkkoja. Käytännössä palkkauksen yritys- ja yksilökohtaisuus voisi siis jopa vähentyä, Kaukoranta kirjoittaa.

Kaukoranta kummeksuu myös Soininvaaran haikailua perustulon perään, joka tuntuu Kaukorannan mielestä oudolta.

– Viime vaalikauden selvitykset ja kokeilu osoittivat perustulon heikkoudet. Tuloeroja pienentävän ja köyhyyttä ehkäisevän sosiaaliturvan toteuttaminen taloudellisesti kestävästi edellyttää syyperusteisuutta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren puolestaan sanoo Soininvaaran haastattelun herättäneen useita kysymyksiä, joita hän listaa tviitissään kolme.

– Miten matalan palkan tukeminen sosiaaliturvalla rahoitettaisiin? Miten subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön parantaisi työvoimapulaa? Miksi ay-liikkeestä puhutaan yhtenä massana, kun meillä on satoja liittoja?

– Ei jatkoon, Löfgren päättää.