Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Johanna Laisaarta esitetään Nasima Razmyarin seuraajaksi – näin Laisaari linjaa tulevaa pestiään

Johannes Ijäs
Väistyvä apulaispormestari Nasima Razmyar (oikealla) ja hänen tuleva seuraajansa Johanna Laisaari.

Helsingin sosialidemokraatit esittää uudeksi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi lapsioikeusjuristi, varatuomari, pääsihteeri, varavaltuutettu Johanna Laisaarta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Laisaari on myös Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja sekä HSL:n (Helsingin seudun liikenne) hallituksen jäsen. Hän on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingin Mellunmäessä ja tällä hetkellä hän asuu perheineen Herttoniemen kaupunginosassa.

Laisaari sai toisella kierroksella 71 ääntä, kaupunginvaltuutettu, varhaiskasvatuksen opettaja Hilkka Ahde 50 ääntä. Valinnasta äänestettiin tänään illalla Helsingin sosialidemokraattien ylimääräisessä piirikokouksessa.

Ensimmäisellä kierroksella Laisaari oli saanut 53 ääntä, Ahde 40 ääntä, filosofian maisteri, tapahtuma- ja koulutusasiantuntija Markku Rantahalvari 16 ääntä ja kaupunginvaltuutettu, historiantutkija, dosentti Ville Jalovaara 12 ääntä. Jalovaara kertoi äänestyksen jälkeen piirikokouksessa, että Ahde on hänen ehdokkaansa toisella kierroksella.

Laisaari seuraa tehtävässä kansanedustajaksi valittua Nasima Razmyaria. Valinnan tekee Helsingin kaupunginvaltuusto.

ESITTELYPUHEENVUOROSSAAN ennen piirikokouksen äänestystä Laisaari painotti, että Helsinki haluaa strategiansa mukaan olla maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia.

– Tämän eteen olen valmis tekemään kaikkeni tulevat kaksi vuotta.

– Meidän pitää pysäyttää alueiden eriarvoistumiskehitys. Meidän on toteutettava koulutuksen inkluusio niin, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus käydä lähikoulua ja saada tarvitsemansa tuki. Meidän pitää lisätä lasten ja nuorten osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa elämäänsä. Meidän pitää huolehtia siitä, että kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset voivat olla ylpeitä työstään ja työpaikastaan. Meidän pitää myös löytää parempia keinoja palkita nykyisiä työntekijöitä heidän tekemästään hyvästä työstä, jotta alan pitovoima kasvaa. Me pystymme tähän, hän jatkoi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa on kehitettävä Laisaaren mukaan niin, että oppiminen, yhdenvertaisuus sekä lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyvät.

– Osa lapsista ja nuorista ei edelleenkään saa varhaiskasvatuksessa ja koulussa sitä yksilöllistä tukea, joka heille kuuluisi. Tämä kuormittaa perheitä ja purkautuu lopulta muun muassa lastensuojelun ruuhkaisuutena. Tämä kehitys on mahdollista pysäyttää varmistamalla, että lapset ja nuoret saavat tarkpeidensa mukaista tukea koko opinpolkunsa ajan.

Laisaari kertoi tietävänsä myös omakohtaisesti, mitä koulussa saatu tuki merkitsee.

– Minulla on lievä lukivaikeus ja on ollut suuri onni, että sain siihen alusta asti lukiopetusta. Minulle tehtiin jo alakoulussa selväksi, että lukivaikeus ei ole este elämässä pärjäämiselle. Tästä kaikesta sain kipinän lähteä mukaan kuntapolitiikkaan nostamaan esiin lasten, nuorten ja perheiden asioita.

Laisaari uskoo tuovansa Helsingin pormestaristoon lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden tuntemusta sekä vankkaa koulutuspolitiikan osaamista.

– Lapsen oikeudet, lasten ja nuorten osallisuus sekä lapsimyönteinen kunta ovat minulle paitsi sydämen asioita myös ammattitaitoni ytimessä, hän sanoi esittelypuheenvuorossaan.

Laisaari painotti myös vapaan sivistystyön merkitystä.

ÄÄNESTYKSEN ratkettua Laisaari kuvasi tunnelmiaan medialle yllättyneiksi ja helpottuneiksi.

Laisaarella on lakimieskoulutusta ja hän on tehnyt pitkään myös tuomioistuintyötä.

– Koen, että minulla on ihan hyvät neuvottelutaidot, hän jatkoi ja lisäsi myös sydämen olevan paikallaan.

SDP:n pitää Laisaaren mukaan olla Helsingin johtava kasvatuksen ja koulutuksen puolue.

Helsingin pormestarimalli on herättänyt keskustelua. Muun muassa apulaispormestarien operatiivisen vallan puute on puhuttanut. Laisaari sanoo, että on varmasti keskustelun paikka, miten pormestarimallia kehitetään Helsingissä. Hänellä ei ole kuitenkaan vielä tarkkoja näkemyksiä kehitystyöstä.

– Tätä ei tehdä yksin vaan yhdessä muiden kanssa, ei tässä mitään sooloilua kannata lähteä harrastamaan.

Johtajana Laisaari kuvaa itseään vuorovaikutustaitoiseksi, kuuntelevaksi yhteisen työn tekijäksi.

– Haluan, että pelataan yhdessä samaan maaliin.

INKLUUSIOLLA tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten opettamista tavallisissa luokissa niin, ettei ketään luokitella ominaisuuksien mukaan. Inkluusiosta on puhuttu paljon muun muassa eduskuntavaalien yhteydessä.

– Meidän täytyy inkluusioon kiinnittää huomiota niin, että se ei ole säästötoimi, vaan on jokaisen lapsen oikeus saada tuki kouluun ja varhaiskasvatuksen arkeen, Laisaari linjasi medialle.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta Laisaari totesi, että asiaa on pyritty ratkaisemaan jo pormestari Jan Vapaavuoren (kok.). Silloin Laisaari oli itsekin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa suomenkielisen jaoston puheenjohtajana. Tätä työtä on jatkettava. Ensimmäiseksi Laisaari korostaa kuitenkin tapaavansa operatiivista johtoa ja Nasima Razmyaria sekä kuuntelevansa varhaiskasvatuksen kentän työntekijöiden ääntä.

Helsingin pormestaria Juhana Vartiaista (kok.) Johanna Laisaari ei tunne henkilökohtaisesti, mutta muistaa tehneensä tämän kanssa jonkin verran yhteistyötä toimiessaan aikoinaan varapuhemies Tuula Haataisen (sd.) erityisavustajana. Hän uskoo yhteistyön Vartiaisen kanssa sujuvan.

– Pyrin kuuntelemaan, kuulemaan ja neuvottelemaan. Minä koen niin, että ne ovat asiat, jotka mahdollisesti riitelevät, eivät ihmiset. Tämäntyyppistä asiallista keskustelukulttuuria ja vuorovaikutusta olen kyllä pitänyt (yllä) kaikissa työtehtävissäni ja luottamustoimissa.

Vartiaisen edeltäjä Vapaavuori esitteli laatimansa budjettiehdotuksen toimittajille jo ennen kuin se pantiin suurempien poliittisten ryhmien käsittelyyn, Vartiainen on esitellyt sen vasta neuvoteltuaan ensin ryhmien kanssa. Tämä on nostattanut kritiikkiä.

Johanna Laisaari kertoo painottavansa tässäkin asiassa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, joka tulee hyvän hallinnon periaatteista. Hän näkee, että budjetin olisi oltava sitä käsiteltäessä myös julkisessa keskustelussa ja muidenkin päättäjien nähtävissä.

– On ihan syytä demokratiassa ja oikeusvaltiossa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE