Trump totesi vaalikampanjassaan neuvottelevansa Ukrainaan rauhan 24 tunnin sisällä virkaanastujaistensa jälkeen. Pikarauhapuheet ovat herättäneet huolta Euroopan ja Ukrainan ylikävelemisestä.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kuittasi perjantaina tiedotustilaisuudessaan Trumpin Ukraina-lupaukset vaalipuheina. Valtonen kertoi Suomen ja muun muassa Britannian tähdentäneen Yhdysvalloille, ettei Euroopan yli voi kävellä. Hän uskoi, että viestiä myös kuunnellaan Trumpin esikunnassa.

– Kyllä meitä siellä kuullaan, ei ole pelkoa siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä nyt keskenään sopisivat jonkinlaisesta ratkaisusta, Valtonen lupasi.

Kreml tiedotti tänään presidentti Vladimir Putinin olevan valmis neuvotteluihin Trumpin kanssa. Trump itse kertoi, että tapaamista jo järjestellään.

TOISIN kuin Valtonen, Koskinen tuntui pitävän Trumpin ja Putinin diiliä mahdollisena.

– Euroopan maiden ja EU:n pitää olla lähiviikkoina ja kuukausina hyvin aktiivisia. Neuvottelupöytään pitää raivata tilaa, että tällaista (Euroopan ylikävelemistä) ei pääsisi tapahtumaan, Koskinen sanoo.

– On merkittäviä riskejä, että se (sopimus) ei pitäisi kaikkia osapuolia sisällään, hän jatkaa.

Koskinen pitää Trumpin lausuntoa Grönlannin ja Panaman kanavan hankkimisesta Yhdysvalloille taloudellista painostusta tai jopa sotilaallista voimaa käyttäen enimmäkseen puheena.

– Lähtisin kuitenkin siitä, että kyse on enemmän retoriikasta. Hän haluaa antaa itsestään kuvaa vahvana vallankäyttäjänä. Kun katsotaan lopullisia tarkoitusperiä, ne voivat liittyä Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon vahvistamiseen Grönlannissa ja uuteen lentotukikohtaan nykyisen täydennykseksi.

Koskinen uskoo, että taustalla on myös halu hyödyntää nykyistä laajemmin Grönlannin luonnonvaroja.

– Siinä tietysti USA:n firmat ovat varmaan aktiivisia jo nykytiedoillakin. Menettelytapa on epäkorrekti. Kansakunnan johtaja puhuu löysiä.

– Minulla on aiemminkin ollut käsitys, ettei Trump kovin paljon kansainvälisten sopimusten tai kansainvälisen järjestelmän päältä perusta. On huolestuttavaa, että hän on toistuvasti antanut sellaista kuvaa, jossa taloudellisella painostuksella ja voimalla voidaan muuttaa rajoja, oli sitten kyse Panamasta tai Grönlannista.

TRUMPIN tulevan hallinnon sisäpiiristä on todettu muun muassa uutistoimisto Reutersille, että Trump ei todennäköisesti käyttäisi sotilaallista voimaa Grönlannin haltuunottoon mutta pyrkisi edistämään Yhdysvaltain etuja diplomaattisen ja taloudellisen painostuksen keinoin. Trumpin on sanottu haluavan laajentaa Yhdysvaltoja hallintokautensa perintönä.

Edellisestä Yhdysvaltain maa-alueen kasvattamisesta on 70 vuotta. Tuolloin, presidentti Eisenhowerin kaudella vuonna 1959, Havaiji ja Alaska liitettiin Yhdysvaltojen uusiksi osavaltioksi.

– Yhdysvaltain historiassa on laajennuttu eri tavoin, tosin ei ihan viime aikoina. Sekin ajatus saattaa saada ymmärrystä Trumpin äänestäjäkunnassa. Populismin ulottaminen kansainvälisen politiikan puolelle on uusi riskitekijä, Koskinen sanoo.

Onko Euroopan ja Yhdysvaltain suhteissa tapahtumassa jonkilainen suursäätilan muutos?

– Sitä on vaikea vielä sanoa. Sitähän uumoiltiin jo Trumpin edellisellä kaudella, mutta silloin tuli tasoittavia toimia muun hallinnon tai Trumpin omien uudelleen harkintojen kautta. On mielenkiintoista nähdä, miten ensimmäiset poliittiset tavoitteet muotoillaan, kun Trump astuu virkaansa ja mitä ensimmäisen sadan päivän aikana on tarkoitus tehdä.

Yhdysvaltain voima on ollut yksi sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen takeista. Miten Eurooppa on mielestäsi valmistautunut Trumpin toiseen kauteen?

– On aika huono asia, että EU:n komission vaihdos osui tähän hetkeen. Saksassa, Ranskassa ja monessa muussa EU:n jäsenmaassa on hyvin turbulentit poliittiset tilanteet. Selkeää poliittista johtajuutta ei ole riittävästi ollut tähän Yhdysvaltain vallanvaihdokseen. Mutta uusi komissio on nyt jonkun aikaa ehtinyt valmistautumaan. Toivottavasti isot EU-maat, joilla on enemmän painoarvoa Yhdysvaltain päässä, myös toimivat proaktiivisesti ja hakevat vaikutuskanavia, että negatiivisilta yllätyksiltä vältytään.

Jos Trump asettaisi Tanskalle Grönlannin vuoksi ”rangaistustullit”, käynnistäisikö se kauppasodan, jossa EU vastaisi laajemmilla tulleilla?

– En usko, että tällaisia yhtä maata koskevia pakotteita tai rangaistustulleja ihan ensi hätään käytettäisiin, mutta jos käytetään, niin kyllähän EU:n täytyy siihen kollektiivisesti vastata. Yhtä maata ei jätetä susille.

Koskinen ennakoi, että myös EU:n ja Trumpin johtaman Yhdysvaltojen ympäristöpolitiikassa voi olla syvällisiä näkemyseroja.

– Täytyy hakea johdonmukaisia keinoja, joilla pystytään pitämään kiinni omista tavoitteista.

– Tämä on ikävää siltä kannalta, että vakavien ongelmien ratkaisuun tarvittaisiin nyt luovuutta ja luottamusta. On sitten kyse rauhan saavuttamisesta Ukrainassa tai Lähi-idässä tai isojen ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Eurooppa on osoittautunut keinojen suhteen luovaksi ja yhteistyöhalukkaaksi, mutta luovuutta rapauttaa, jos luottamusta siihen, että keinot johtaisivat mihinkään, ei ole.

Millaisia riskejä Trumpin valtaanpaluuseen liittyy EU:n yhtenäisyyden kannalta?

– (Unkarin pääministerin) Orbánin pyrkimykset ovat jo nähtävissä. Myös Italiasta haetaan mahdollisesti liittolaisia.

– Elon Muskin toiminta on vertaansa vailla vaarallisuudessaan, kun hän lähtee pönkittämään äärioikeistolaisia puolueita Saksassa tai muualla. Paineenkestävä pelisääntökeskustelu olisi aika pikaisesti paikallaan Euroopan johtajien ja USA:n johdon välillä, että tällainen Euroopan maiden sisäisiin tilanteisiin puuttuminen sissitaktiikalla katkeaa tai ei lähde käyntiin.

Aiemmin Twitterinä tunnettua viestintäalusta X:ää johtava Musk haastatteli eilen suorassa lähetyksessä Saksan äärioikeistolaisen AfD-puolueen johtajaa Alice Weidelia. Musk ja Weidel muun muassa rinnastivat EU:n digitaalisen sääntelyn natsi-Saksan sensuuriin. Musk myös kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä.

X:N lisäksi myös Facebookin emoyhtiö Meta on Yhdysvalloissa luopunut faktantarkistuksesta ja vihapuhetta sisältävien postausten rajoittamisesta. Yhtiö on perustellut ratkaisua sananvapaudella ja sääntelyn toimimattomuudella.

Koskisen mukaan EU:n täytyy pitää jatkossakin kiinni somealustojen sääntelystä.

– Meidän pitää EU:ssa luoda kriteeristöä ja pitää siitä kiinni. Sehän voi olla eurooppalaisille toimijoille eduksi. On tärkeää, että EU ei lähde löysentämislinjalle. Jos yhdysvaltalaiset teknojätit tekevät sellaisia ratkaisuja, niin niitä ei tällä puolella Atlanttia hyväksytä.

– Nyt täytyy koota voimia hyvän puolelle eikä antaa otteen lipsua.