Mielipiteet

Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään

Käytin lomastani kansalaistoimintaan muutaman päivän. Järjestelin puolueosaston kolmenkymmenen vuoden pöytäkirjat ja vaalimateriaalit lopulliseen arkistointikuntoon. Siinä ohessa silmäilin tehtyjä asiakirjoja. Tulinpa siinä miettineeksi, millähän mallilla ylipäätään eri järjestöjen ja osastojen pöytäkirjat mahtavat olla? Millaista tietoa jää jälkeemme?

Tyyli asiakirjoissa vaihteli luonnollisesti tekijänsä mukaan. Osa liitetiedoista oli hävinnyt, allekirjoituksia puuttui jne. Nykyisin kun on käytössä pelit ja vehkeet, mallit saa suoraan internetistä. Tarvitsee nähdä vain se vaiva, että osaa tunnistustiedot lisätä ja tietenkin asiat lisätä ja tallentaa.

Nyt käsi sydämelle, miten teillä hoidetaan asiakirjojen laadinta, entä arkistointi? Säilytetäänkö turhaa ja heitetäänkö tärkeitä papereita menemään? Moniko tietää, että Työväen arkisto on osoite, johon asiakirjat kannattaa loppusijoittaa?

Toinen asia mihin kiinnitin huomiota, oli se miten asiat kirjataan. Miten asia ymmärretään vuosien jälkeen?

Kolmas mielestäni tärkeä asia nousi mieleeni papereita lajitellessani. Löysin yhden aikalaishaastattelun vuoden 1918 tapahtumista Ähtärissä. Niitähän nyt kerätään Työväen arkistoon. Mahdolliset haastateltavat ovat jo kovin iäkkäitä.  Olisi paikallaan saada se tieto talteen, mitä heillä on ja vanhat asiathan muistetaan tarkemmin.

Haastan lukijat teidät nyt muistelukampanjaan. Haalitaan tietoa ikäihmisiltä, mikä liittyy etenkin vuoteen 1918 ja mitä se elämä silloin oli. Eli tökätään se tikku silmään.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat