Leireillä Syyriassa, Irakissa ja Libyassa pidetään kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka ovat lähtöisin äärijärjestö Isisin kerran hallitsemilta alueilta. Viime viikkoina otsikoissa on ollut Syyriassa sijaitseva al-Holin leiri, jossa on noin 74 000 ihmistä.

Heistä runsaat 40 on suomalaisia, kaikki naisia ja lapsia.

– Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa demonisoidaan perusteettomasti iso joukko ihmisiä. Heitä käsitellään kuin he kaikki olisivat syyllisiä, sanoo Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino.

Leinon mukaan julkisessa keskustelussa on toistaiseksi jäänyt epäselväksi, mihin rikokseen leireillä olevien uskotaan syyllistyneen.

– Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Lisäksi ihminen voidaan tuomita vain teosta, johon hän on itse syyllistynyt – joukkorangaistus on kielletty.

Leinon mukaan on selvää, että Isisin vastaisissa taisteluissa Syyriassa ja Irakissa on ollut kyse sodasta, johon pätevät humanitaarisen oikeuden säännöt. Esimerkiksi vihollispuolen kannattaminen ei ole rikollista, Leino korostaa.

– Saamme uskoa asioihin, jotka ovat aivan hirveitä, eikä sitä ole kriminalisoitu. Lisäksi esimerkiksi propagandan levittäminen tai ruuan ja yösijan tarjoaminen taistelijoille eivät ole sodan sääntöjen mukaan rangaistavia tekoja.

Monet vastustavat leiriläisten palauttamista kotimaihinsa, koska heidän pelätään olevan turvallisuusuhka. Terrorismintutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta korostaa, että Syyriasta ja Irakista palaavien ajatukset ja aikomukset poikkeavat paljon toisistaan.

– Heistä pitäisi erottaa ainakin kolme ryhmää: ensiksi ne, jotka ovat pettyneet jihadistiseen toimintaan ja irtautuneet siitä. Toiseksi ne, jotka jakavat yhä jihadistisen aatemaailman, mutta ovat irtautuneet tai haluavat irtautua toiminnasta.

Kolmannessa ryhmässä ovat ne, jotka edelleen haluavat jatkaa jihadistisessa liikehdinnässä. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti väkivaltaisten iskujen tekemistä, vaan kyse voi olla myös esimerkiksi uskonnollisten näkemysten jakamisesta ja käännytystyöstä, Malkki sanoo.

Malkin mukaan palaajien kohtelussa kansainvälisen yhteisön olisi hyvä pitää mielessä ne arvot, joita Isisin vastaisessa taistelussa on haluttu puolustaa.

– Olisi hienoa, jos emme jihadistista liikehdintää torjuessamme rikkoisi niitä arvoja, joita juuri yritämme suojella.
STT–MARIA ROSVALL