Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Joona Räsänen: Maakuntaverolle ei ole järkevää mallia – teoria kuulostaa paremmalta kuin käytäntö

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Joona Räsänen

SDP:n kansanedustaja.

Hyvinvointialueiden haastava taloudellinen tilanne on jälleen nostattanut esille keskustelun maakuntaverosta.

Joona Räsänen

Nykyinen niukka valtion rahoitus ja entisestään tiukkeneva valtion ohjaus saavatkin hyvinvointialueet näyttämään enemmän demokratisoidulta valtion aluehallinnolta kuin aidosti itsehallinnollisilta palveluiden järjestäjiltä.

Keskeisimmät argumentit alueiden verotusoikeuden puolesta liittyvätkin alueiden itsehallinnon parantamiseen, alueiden taloudellisten kannusteiden lisäämiseen ja tarpeellisten investointien rahoituksen varmistamiseen. Lähtökohtaisesti verotusoikeus kannustaisi alueita tehokkaaseen taloudenpitoon, kun valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta olisivat samalla taholla.

Maakuntavero kuulostaa kuitenkin teoriassa paremmalta kuin, mitä se käytännössä tarkoittaisi. Tähän lopputulokseen päätyi myös viime vaalikaudella asiaa pohtinut parlamentaarinen komitea.

MAAKUNTAVERON keskeisin ongelma liittyy hyvinvointialueiden välisiin eroihin. Paineet menojen kasvussa ja erot verotulopohjissa ovat alueiden välillä suuret. Alueilla, joilla asukaskohtaiset menot ovat keskimääräistä suuremmat vastaavasti veropohja on keskimääräistä pienempi. Tilanne johtaisikin veroprosenttien voimakkaaseen eriytymiseen alueiden välillä. Maakuntavero vaatisi verotuloeroihin perustuvan tasausjärjestelmän ja alueiden määrän voimakkaan vähentämisen.

Toteuttamiskelpoista mallia maakuntaverolle ei ole. Ainakaan nykyisen verojärjestelmän ja nykyisen aluejaon puitteissa.

Maakuntavero kohdistuisi pelkästään työn verottamisen. Työtä verottavien tahojen lisääntyminen yhdistettynä sosiaa­li- ja terveyspalveluiden menojen kasvupaineeseen johtaisikin ansiotuloverotuksen huomattavaan kiristymiseen. Tulevina vuosina pelkästään kunnissa kunnallisveroon kohdistuu merkittävä kiristyspaine.

Tavallisten työssäkäyvien ihmisten taskut eivät ole pohjattomat ja työntekemisen kannusteita ei tule ainakaan vähentää. Valtion rahoituksessa valtiolla on sentään käytettävissään kaikki muutkin verot sosiaa­li- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.
Alueiden kannalta ongelmaksi koituisi myös valtion rahoituksen vähentyminen. Tilanteessa, jossa valtion budjettiin kohdistuu tulevinakin vuosina miljardien sopeutuspaine, olisi todennäköistä, että valtio vähentäisi rahoitustaan verokertymän verran.

Mitään lisärahaa ei siis lähtötilanteessa olisi alueille tulossa.

UUSI vero johtaisi ennen pitkää verotuksen liikkumavaran kaventumiseen, kun samaa veropohjaa olisivat verottamassa toisistaan riippumatta valtio, alueet ja kunnat. Tässä tilanteessa paine rajoittaa joko kuntien tai alueiden verotusoikeutta siis kasvaisi.

Ottaen huomioon maakuntaveroon liittyvät useat ongelmat johtopäätös on selvä. Toteuttamiskelpoista mallia maakuntaverolle ei ole. Ainakaan nykyisen verojärjestelmän ja nykyisen aluejaon puitteissa. Siksi SDP ei ole esittämässä maakuntaveron käyttöönottoa tai valmistelun aloittamista. Katse kannattaa kääntää muihin toimiin, joilla hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta voidaan helpottaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE