EU-tuomioistuin määräsi keskiviikkona Puolan maksamaan EU:lle miljoona euroa päivässä sakkoa siitä, että maa ei noudata unionin oikeusvaltioperiaatetta. Sakko tuli siitä, että Puolan perustuslakituomioistuin ei ole riippumaton ja median vapautta rikotaan.

– Kyllä rahalla yleensä on vaikutusta, jos sakkopidemmän aikaa pyörii. Kyllä sillä Puolankin taloudelle on merkitystä, Urpilainen arvioi Ylen Ykkösaamussa.

Urpilainen huomautti, että Euroopan unioni on arvoyhteisö, ja jokainen jäsenmaa liittyessään allekirjoittaa yhteiset arvot ja sitoutuu tiettyihin periaatteisin. Oikeusvaltioperiaate on yksi keskeinen peruspilari.

Hänen mielestään järjestelmän toimivuudesta kertoo kuitenkin se, että riippumaton EU-tuomioistuin on nyt langettanut Puolalle sakot.

EU:n parlamentti taas päätti eilen haastaa EU-komission oikeuteen, koska se ei parlamentin mielestä ole ollut tarpeeksi jämäkkä Puolan ja Unkarin suhteen.

Urpilainen pitää tärkeänä, että eurooppalaiset instituutiot, niin parlamentti komissio kuin neuvostokin, voisivat vetää mahdollisimman yhtä köyttä.

– Kyse on koko unionin kannalta hyvin perustavanlaatuisista asioista, arvoista. Siksi instituutioiden välinen kiistely ei mielestäni palvele sitä vaan se saattaa ehkä enemmänkin herättää kysymyksiä kansalaisissa, mistä tässä on kyse, hän totesi Ylen Ykkösaamussa.

Urpilaisen mielestä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on toiminut linjakkaasti sanoessaan, että komissio tutkii parhaillaan, mikä olisi paras tapa reagoida Puolan toimintaan.

– Uskallan sanoa, että johonkin menettelyyn varmasti ryhdytään ja se oli viesti myöskin jäsenmailta ja päämiehiltä viime viikon neuvostossa.

Hän mainitsi joitakin vaihtoehtoja: haastetaanko Puola oikeuteen, käytetäänkö artikla seitsemän tuomia mahdollisuuksia viedä asia neuvoston käsittelyyn vai otetaanko käyttöön niin sanottu oikeusvaltiomekanismi, jolla voidaan lähteä jäädyttämään taloudellisia maksatuksia Puolalle.

– Itse pidän tärkeänä sitä oikeusvaltioperiaatteessa, johon kuuluu tietenkin sanan- ja ilmaisunvapaus ja demokratia, että tässä ollaan tiukkoja. Jos tästä periaatteesta lähdetään lipsumaan, näen, että se murentaa koko Euroopan unionin perustaa. Minulle EU on arvoyhteisö, ja jos arvot ovat tässä yhteisössä kaupan, mitä jää jäljelle.

Urpilainen huomautti, että komissio ei ole vielä hyväksynyt Puolan elpymissuunnitelmaa – ja näin ollen myöskään sille elpymisrahastosta tulevia noin 35 miljardia euroa.

– Omasta mielestäni meidän täytyy katsoa, että oikeusvaltioperiaatekysymyksiin pitää tulla selvyys ennen kuin komissio voi Puolan kansallista elpymissuunnitelmaa hyväksyä. Mutta tämä pohdinta, mikä on oikea tapa menetellä, on meneillään. Usein raha on tapa, jolla painetta pystytään laittamaan.

Puolan hallinto pitää omaa perustuslakiaan pätevämpänä kuin EU:n. Urpilainen korosti, että Euroopan unionin jäsen ei voi olla vain puolittain – se tuo oikeuksia mutta myös velvoitteita.

– Meidän täytyy olla tosi tiukkoina, että jäsenmaat myös vastaavat velvoitteistaan. Muuten seuraa moraalinen rapautuminen, jossa muutkin alkavat kyseenalaistamaan, että ”ei meidänkään tarvitse noudattaa sääntöjä”. Säännöistä kiinnipitäminen – oli kysymys taloudesta tai oikeusvaltioperiaatteesta – on mielestäni koko EU:n uskottavuuden ja oikeutuksen kannalta tärkeää.

Urpilainen ei näe sellaista vaihtoehtoa näköpiirissä, että Puola ja Unkari eroaisivat unionista tai ne erotettaisiin siitä. Hän huomautti, että viimeisimmän tilaston mukaan 80 prosenttia puolalaisista on EU-jäsenyyden kannalla, ja kansan tahdolla on iso merkitys.