Pron julkisen sektorin johtaja Simola voitti Pron edustajiston puolelleen äärimmäisen niukasti äänin 51-48. Äänestyksen toisella kierroksella vastaehdokkaana oli Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen, jonka Pron finanssisektori oli pyytänyt ehdokkaakseen.

– Tosi tiukka kilpailu, Simola toteaa Demokraatin haastattelussa pian voiton ratkettua.

Niinpä, vain yhdellä äänellä olisi enää voinut tiukemmaksi mennä.

– Luulen, ettei salissakaan kukaan tiennyt ennen tätä iltaa, miten tämä tulee kääntymään. Tässä on ollut erilaisia ehdokkaita ja painotuksia, Simola toteaa.

SIMOLA itse toteaa, että toki hänen oma julkinen sektorinsa on tukenut häntä.

– Mutta uskon, että tässä on kyllä äänet jakautuneet muualtakin. Niitä on tullut kauttaaltaan. En ehkä osaa tässä hetkessä täysin sanoa, mistä ne ovat tulleet.

Tämän enempää hän ei ennakkoasetelmia spekuloi.

Hän painottaa, että nyt on saatava kaikki liitossa toimimaan yhdessä riippumatta siitä, ketä on äänestetty.

Simola myöntää myös sen, että riski on, että tasainen vaali myös jakaa porukkaa.

– Se on tavallaan liitolle hyvä asia, että on erilaisia ehdokkaita ja käydään tiukka kilpailua. Mutta totta kai varmasti osa on pettyneitä ainakin hetkellisesti. Siinä on sitten puheenjohtajan tehtävä viedä asiaa eteenpäin niin, että kaikki kokevat jatkossa, että ollaan yhdessä menossa eteenpäin.

SIMOLA on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri Helsingin yliopistosta. Prossa hänen vastuullaan on ollut johtaa sopimus- ja neuvottelutoimintaa muun muassa valtion- ja yliopistojen sopimusaloilla.

– Pron olemassaolon tarkoitus on jäsenistön työsuhteiden edunvalvonta. Uuden puheenjohtajan tärkein tehtävä on varmistaa edunvalvonnan toimiminen kaikissa tilanteissa, Simola oli painottanut Pron sivuilla julkaistussa puheenjohtajaehdokashaastattelussaan.

Juuri neuvottelukokemus työehtosopimuksista saattaa olla se, miksi Simola onnistui kääntämään Mäkysen kanssa käydyn tiukan vaalin edukseen. Asia tuntui puhuttavan myös edustajiston kokouksessa ennen valintaa.

Simola itsekin uskoo, että neuvottelukokemus oli hänen valttinsa.

– Sitä haluttiin painottaa nyt ehkä tässä hetkessä.

Neuvottelutilanne onkin paraikaa päällä. Pro on neuvotellut viikkoja Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta. STTK:lainen Pro on jättänyt viime päivinä useita lakkovaroituksia samaan aikaan ja samoja teknologiateollisuuden yrityksiä koskien SAK:laisen Teollisuusliiton kanssa.

Sovittelu jatkuu sunnuntaina Pron osalta, joten Simola tietää olevansa uutena puheenjohtajana heti tiukan paikan edessä.

KUN Simolalta kysyy tärkeimpiä prioriteetteja Pron uutena puheenjohtajana, hän sanoo tehneensä koko työuran asioita yhdessä sopien.

– Se tarkoittaa yhdessä sopien niin työnantajaliittojen kuin työntekijäliittojenkin välillä. Meillä on kauhean vastakkainasettelun yhteiskunta menossa, mutta minun mielestäni meidän pitää pienenä kansakuntanta viedä asioita taas kerran yhdessä eteenpäin, jotta pärjäämme. Jos me lietsomme vastakkainasettelua, se ei johda mihinkään. Meidän pitää pystyä löytämään sellaisia ratkaisuja, mihin työntekijäpuoli kuin työnantajapuolikin ovat tyytyväisiä. Meidän yrityksemme eivät pärjää ilman työntekijöitä eivätkä työntekijät pärjää ilman yrityksiä. Se on ehkä sellainen iso kuva, miten haluan liittona viedä meitä eteenpäin, Simola sanoo.

Työntantajaleirin tiukan koordinaation vanavedessä myös SAK:laiset ovat tiivistäneet liittokierrosella koordinaatiotaan.

SAK:laiset liitot löivät hiljattain luvun pöytään ja kertoivat tavoittelevansa yhteensä kymmenen prosentin palkankorotuksia kahdelle vuodelle.

Simola, jonka STTK:lainen Pro on antanut käsi kädessä Teollisuusliiton kanssa lakkovaroituksia samoille teknologiateollisuuden työpaikoille, näkee, että palkansaajaliittojen ylipäänsä pitäisi tiivistää yhteistä koordinaatiota. Pron lakkovaroitukset koskevat teknologiateollisuuden toimihenkilöitä.

– Paljon sanotaan, että EK ja työnantajaliitot koordinoivat keskenään. Me emme ihan onnistu siinä niin hyvin itse. Kyllä meidän pitäisi sitä pystyä edistämään.

Simola näkee tärkeäksi myös työntekijäpuolen keskusjärjestötasoisen koordinaation ja sanoo, että sen eteen pitää tehdä merkittävää työtä.

SIIHEN, että SAK löi 10 prosentin palkankorotusvaateen julkisuuteen, Simola huomauttaa, että jos ei mitään vaadi, ei mitään saa.

Hän tietää, että saattaa jakaa mielipiteitä, onko tässä vaiheessa järkevää julkaista palkankorotusvaateet.

– Mutta tässä pitää kuitenkin muistaa se, että viimeiset vuodet Suomessa on ollut todella maltilliset palkkaratkaisut verrattuna muihin Euroopan maihin. Meidän ostovoima on samaan aikaan inflaation johdosta heikentynyt merkittävästi työntekijöiden osalta. Kyllä tässä on välillä myöskin työntekijöiden vuoro saada osansa, Simola painottaa.

Tukea tulee siis SAK:n 10 prosentin tavoitteelle Pron uudelta puheenjohtajalta.

– Kyllä me varmaan samalla linjalla ollaan.

Kymmenen prosentin linjalla?

– Se on nyt varmaan julkisanottu tavoite tuolta. Totta kai mekin olemme esittäneet sovittelussa omia prosenttejamme, mutta katsotaan nyt, miten nämä neuvottelut tästä etenevät. Onhan siellä palkankorotustavoitteen lisäksi paljon tekstikysymyksiä auki. Ne pitäisi myös saada ratkaistua. Ei tämä pelkkä palkkaratkaisu ole.

SIMOLA ei lähde suuremmin ennakoimaan sitä, missä vaiheessa työmarkkinakierroksen päänavaus on valmis.

– Tietyt riskithän tässä on, että tämä tulee kestämään pitkään. Jotenkin sitä toivoisi, että tässä ratkaisuihin kuitenkin päästäisiin. Semmoista virhekäsitystähän ei pidä missään syntyä, että palkansaajapuoli erityisesti haluaisi pitää lakkoja. Emme me mitään lakkoja tietenkään halua. Me haluamme säällisiä sopimuksia meidän jäsenistöllemme. Siitä tässä on kyse.

– Kyllä suomalaisella työmarkkinaneuvotteluilla on siinä mielessä myöskin näytön paikka nyt, että pystytäänkö tässä tekemään ratkaisuja ilman, että talvesta tulee pitkittyneiden neuvottelujen ja lakkojen talvi. Mutta pallo siinä asiassa on myös työnantajilla, Simola jatkaa ja muistuttaa, että sopimiseen tarvitaan aina kaksi osapuolta.

Työntekijäpuolella Orpon hallituksen katsotaan asettuneen voimakkaasti työnantajien puolelle monine “työmarkkinaheikennyksineen”.

Minään kuittailuna maamme hallituksen suuntaan Simola ei lakkoilmoituksia näe.

– Se, mikä tietenkin on otettava huomioon, niin totta kai maan hallituksen tekemät työelämäuudistukset heijastuvat neuvottelupöytiin tällä hetkellä, hän kuitenkin muistuttaa.

AMMATTILIITTO Prohon kuuluu teollisuuden, palvelujen, finanssialan, ict- ja viestintäalan sekä julkisen sektorin koulutettuja ammattilaisia, asiantuntijoita ja esimiehiä.

Jäseniä kerrotaan olevan noin 120 000.

Pro neuvottelee noin 150 työ- ja virkaehtosopimusta.