”Jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi” – Tuula Haatainen muistuttaa Afrikan tukemisen tärkeydestä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kaipaa muutosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun painopisteisiin. Tällä hetkellä Suomessa puhtaan paljon voimapolitiikasta kuten vaikkapa armeijan vahvuudesta.

Haatainen muistuttaa, että turvallisuuskysymykset eivät rajaudu vain omiin rajoihimme. Ongelmat ja uhkat ovat yli rajojen meneviä ja siinä esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen.

Haatainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelevat maailman muuttuneista turvallisuusuhista maanantai-iltana Helsingissä. Yleisötilaisuuden juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Haatainen muistutti yleisöä maantieteestä. Afrikka on Euroopan lähialue, vain Välimeri on välissä. Seuraavan 30 vuoden aikana Afrikan väestö kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin, joista puolet on alle 25-vuotiaita.

Mikäli ilmastonmuutos jatkuu, väestönpaine Eurooppaan vain kovenee.

– Tämä johtaa myös Afrikan sisäiseen pakolaisuuteen ja pahentaa siellä eriarvoistumiskehitystä. Siellä kasvaa jälleen pohjaa kriiseille ja ääriliikkeille.

Haatainen totesi, että jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi Euroopassa, jotta toimisimme tilanteen ratkaisemiseksi.

Hän painotti YK-yhteistyön ja ylipäänsä monenkeskisen merkitystä, jotta Afrikkaan saataisiin koulutusta ja työtä. Haatainen toisti jo eduskunnassa esittämänsä ajatuksen siitä, että EU:n ja Euroopan valtioiden kehitysyhteistyöresursseja yhdistettäisiin koulutuksen tukemiseen ja työpaikkojen aikaansaamiseen Afrikassa. Haatainen muistutti, että etenkin naisten ja tyttöjen asemaa pitäisi parantaa.

– Meillä Suomessa on paljon osaamista, jota voisimme suunnata Afrikkaan. Afrikka on myös kasvava talousalue. Sinne pitäisi saada kestävää yritystoimintaa.

”Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.”

Se, että turvalisuutta ajatellaan Suomessa pitkälti voimapolitiikkana, jättää Haataisen mukaan alleen myös sen, että suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.

Haatainen vertasi, miten Suomessakin on tällä hetkellä yhtä paljon syrjäytymisuhassa olevia nuoria kuin Hämeenlinnassa on asukkaita. Syrjäytyminen synnyttää myös kasvualustaa populistisille ääriliikkeille. Niinpä nuorten pääseminen peruskouluun ja työhön on parasta työtä turvallisuuden puolesta.

Haatainen painotti myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden keskeistä merkitystä. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat välineitä, joilla varmistetaan vakaiden olojen säilyminen.

Vaikka paneelissa keskusteltiin vakavista asioista, hymyäkin irtosi. Kuvassa Erkki Tuomioja, Tuula Haatainen ja keskustelun vetänyt Mikkel Näkkäläjärvi.

Tuomioja painotti maailman kasvanutta keskinäisriippuvuutta niin hyvissä kuin pahoissakin asioissa. Siitä ei pääse irti pieni kääpiövaltio eikä myöskään ydinasein varustautunut suurvalta.

Kun ennen maailmanlopun skenaarioita on kuultu uskonnollisista piireistä, Tuomioja totesi, että tämän päivän maailmassa voi esittää uskottavia tieteesen pohjautuvia maailmanlopun skenaarioita. Tällainen eksistentiaalinen uhka ovat ydinaseet.

Tuomioja ja Haatainen pahoittelivat sitä, että Suomi jäi hiljattain YK:ssa hyväksytyn ydinkieltosopimuksen ulkopuolelle.

Tuomioja huomautti, ettei ydinaseriisunnassa ole tapahtunut viime vuosina yhtään mitään. Päinvastoin ydinasevallat modernisoivat aseitaan. Ydinaseiden kiellon ajaminen olisi nyt tärkeää.

”Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin.”

Toisena eksistentiaalisena uhkana ydinaseiden ohella Tuomioja puhui kestämättömästä kehityksestä niin ekologisesssa, sosiaalisessa kuin taloudellisesssa mielessä. Emme saavuta ekologista kestävyyttä ilman kahta jälkimmäistä.

Tuomiojan mukaan parhaimmassakin tapauksessa on vain muutama vuosikymmenen aikaa siirtyä ekologisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.Esimerkiksi kukaan ei tiedä, mitä eri eliölajien nopeasta ja jatkuvasta sukupuuttoon kuolemisesta seuraa. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tuomioja muistutti myös, että vaikka kaikki sodat lopetettaisin taikasauvalla, pakolaisia olisi lisääntyvä määrä, koska ilmastonmuutos panee ihmisiä liikkeelle.

– Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin. Ajatus siitä, että rajat kiinni panemalla voisi ratkaista yhtään mitään on vaarallinen. Asioita voidaan ratkaista vain mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä, Tuomioja painotti.

Nykytilanteessa voimapolitiikalla mikään valtio ei voi Tuomiojan mukaan saavuttaa enää minkäänlaisia kestäviä etuja. Huono puoli on se, että kaikki valtiot eivät ole tätä havainneet.

Tuomioja: Suomen ajettava arktisille alueille öljy- ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa.

Erkki Tuomiojan mukaan maailmasta puuttuu tällä hetkellä selvää johtajuutta kestävään kehityksen aikaansaamiseksi ja kestämättömän kehityksen torjumiseksi. Silloin, kun EU toimii tehokkaasti, se pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi Brexit, jos se toteutuu, lisää kuitenkin EU:n heikkoutta. Juuri nyt myös Saksan tilanne on epävakaa.

– Jos siellä ajaudutaan uusiin vaaleihin, on vaara, että oikeistonationalistiset populistit AfD saavat jopa 20 prosenttia äänistä, Tuomioja sanoi.

Tuula Haatainen painotti ilmastokysymysten ratkaisussa myös kaupunkien ja metropolien roolia. Hän siteerasi erään konferenssin esitelmän pitäjää, joka oli kehitellyt ajatusta kaupunkien YK:sta.

Haatainen ja Tuomioja sivusivat keskustelussaan myös arktista yhteistyötä. Tuomiojan mielestä Suomen pitäisi heti ryhtyä ajamaan arktisten alueiden öljy – ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa. Hän totesi, ettei ole mitään järkeä, että uusia fossiilisia polttoaineita yritetään hankkia maailman vaikeimmista ympäristöolosuhteista.

Suomen käynnissä olevan Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella pitäisi Haataisen mukaan katsoa pitemmälle kuin vain käynnissä olevaa puheenjohtajakautta. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön suurimmat kysymykset ovat ympäristökysymyksiä.

Tuomioja totesi hyväksi asiaksi sen, että huolimatta jännitteistä ennen kaikkea Ukrainan kriisin ympärillä, kukaan Arktisessa neuvostossa ei ole halunnut tuoda jännitteitä sinne.

– On kyetty jatkaamaan noramalia toimintaa, vaikka ympäristön kannalta normaali toiminta ei riitä.

HS-kysely: 65% haluaa lisää valinnanvapautta – enemmistö ei silti kasvattaisi yksityisten kakkua

Kuva: lehtikuva / milla takala

Enemmistö suomalaisista haluaisi, että potilaan valinnanvapautta terveydenhuollossa lisätään merkittävästi, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vastaajista 22 prosenttia ei puolestaan haluaisi, että valinnanvapautta lisätään. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Se, miten valinnanvapaus toteutetaan, näyttää kuitenkin mietityttävän, HS kirjoittaa. 52 prosenttia vastaajista ei kannata ajatusta, että yksityisen tuotannon osuus terveydenhuollossa kasvaisi. 30 prosenttia pitää hyvänä sitä, että yksityisten osuus terveydenhuollossa kasvaa.

Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa mielipiteisiin vahvasti. Kokoomuslaisittain ajattelevista 80 prosenttia haluaisi, että valinnan mahdollisuuksia lisätään. Penseimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin 42 prosenttia haluaisi potilaalle nykyistä enemmän valinnan mahdollisuutta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten noin 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eduskunta: ”Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta tiedottaa, että talossa on pitkään tehty työtä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Talon mukaan häirintää ei sivuuteta eikä siitä vaieta.

”Vaikka tuloksia on saavutettu, ei eduskunta voi tyytyä muuhun kuin nollatoleranssiin. Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan.”

Eduskunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan käsitellyt toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa. Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

AVAINSANAT

Kokoomuslaiset sanovat nyt suoraan: ”Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen kansanedustajate, entiset huippu-urheilijat Pauli Kiuru, Sari Multala (purjehdus), Veera Ruoho ja Sinuhe Wallinheimo vetoavat, että liikunta- ja urheiluharrastusten parissa tapahtuvaan häirintään puututaan vakavasti.

Kansanedustajien mukaan olisi syytä myös tarkastella, voisiko lainsäätäjä tehdä vielä lisätoimia asiaan puuttumiseksi.

”Lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelee satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät arvokasta työtä, josta meidän on syytä olla kiitollisia. Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia. Koko urheilukentän tulee kantaa kortensa kekoon, jotta jokaisella urheiluharrastajalla on mahdollisuus turvalliseen harrastamiseen”, kolmikko sanoo tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan ”laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä”. Tavoitteena oli suojella alaikäisten lasten henkilökohtaista koskemattomuutta. Lain toimeenpanossa on kuitenkin ilmennyt haasteita.

Vuonna 2016 rikostaustaote pyydettiin vain 3 427 henkilöstä, vaikka hallituksen esityksessä vuosittaiseksi määräksi arvioitiin 20 000–40 000 otetta. Selvityksen pyytäminen on lisäksi lain mukaan vapaaehtoista. Menettelyä haittaa myös se, että rikostaustaotteen pyytämiseen pitää olla kirjallinen suostumus vapaaehtoiseksi pyrkivältä. Lisäksi lakia sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toimintaan mukaan tulleisiin vapaaehtoisiin, jolloin laaja pitkään toimineiden vapaaehtoisten joukko jää lain soveltamisalan ulkopuolelle, kokoomuskansanedustajat muistuttavat.

”Nyt voisi olla hyvä paikka kutsua lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät harrastusjärjestöt koolle ja arvioida sitä, kuinka hyvin laki on ottanut paikkansa harrastustoiminnassa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa ilman häirintää. Kaikki, mitä asian eteen voidaan tehdä, on tehtävä.”

Keskustelua aiheesta

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.