Viimeisimmän toukokuun 17. päivä julkaistun Taloustutkimuksen mittauksen mukaan Halla-ahoa kannattaa perussuomalaisten jäsenistä 40 prosenttia ja Terhoa 26 prosenttia.

Erityisesti hallituspuolue kokoomuksen edustajien, ainakin Jan Vapaavuoren kannanottojen mukaan puoluejohtaja Halla-aho olisi askel kohti hallituskriisiä.

Kokoomuksen sisällä kysymys Halla-aho hiertää osaa kansanedustajista. Toiset suhtautuvat hänen mahdolliseen puheenjohtajuuteensa pragmaattisemmin. Konkarikansanedustaja Ilkka Kanerva tunnustaa tilanteen poikkeuksellisuuden.

Kanerva tyytyy tässä vaiheessa seurailemaan tilannetta eikä halua julkisesti pohtia mitä Halla-ahon valinnasta seuraisi.

– Harva sitä on halukas hirttosilmukkaa kaulansa ympärille itse pistämään ja tässä olisi siitä kysymys, jos lähtisi spekuleeraamaan tällä.

Hän ei myöskään kerro omaa puheenjohtajasuosikkiaan, koska ei ole varma olisiko kertomisesta suosikille hyötyä vai haittaa.

Toinen kokoomuksen pitkän linjan kansanedustaja Pertti Salolainen ei pidä näiltä osin kynttiläänsä vakan alla.

– Rehellisesti sanottuna toivomus on tietysti, että Terho valittaisiin. Se on varmasti yleinen toivomus, mutta mistään puolueen linjasta ei voi puhua. Semmoista ei ole olemassa, Salolainen sanoo.

Saloinen antaa ymmärtää, että jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi, mutta hän lähtisi Brysseliin ja puolueen nykyisen ministerit jatkaisivat, tilanne saattaisi säilyä nykyisellään.

– Jos koko porukka jatkaa ja hän lähtee Brysseliin, niin ei siitä sitten suurta ongelmaa ole.

Tarkoitatko, että sitten hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa voitaisiin jatkaa?

– En minä tarkoita mitään, kun sanon, että meillä ei ole mitään linjaa. Me ei olla päätetty tätä asiaa millään tavalla mihinkään suuntaan. Katsotaan ensi mitä siellä tapahtuu.

Totta kai te olette pohtineet sitä, kun puoluekokoukseen on kaksi ja puoli viikkoa?

– Ei olla, ei olla pohdittu. Me ei todellakaan olla pohdittu sitä.

Salolainen kuitenkin myöntää perussuomalaisten puheenjohtajavaalin nousevan esiin käytävä- ja kuppilakeskusteluissa. Myös Jaana Laitinen-Pesola (kok.) sanoo, ettei kokoomuksessa ole hänen tietojensa mukaan virallisesti puitu puheenjohtajavaalin vaikutusta hallitusyhteistyöhön. Hänen oman näkemyksensä mukaan Halla-ahon valinta toisi mukanaan vaikeuksia.

– Minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että voi olla vaikeata linjauksissa, jos ne ovat niin kriittisiä mitä ulostulot tähän mennessä ovat olleet.

Kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko on pitänyt mahdollisena hallitusyhteistyön jatkamista myös Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. Risikon mielestä ratkaisevaa on hallitusohjelmasta kiinni pitäminen. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) vaikuttaisi olevan mielipiteiltään hieman samoilla linjoilla.

– Katsotaan ensin, millä moodilla perussuomalaiset tulevat puoluekokouksesta ulos, mitään ei pidä lyödä lukkoon etukäteen. Tosi tärkeätä on se, pidän jo tässä hallitusyhteistyössä siitä kiinni, että meillä on yhtenäiset sävelet, kun puhutaan Eurooppa-politiikasta ja ulkopolitiikasta. Ne ovat tärkeitä asioita, niistä emme todellakaan halua lipsua, oli ratkaisu sitten mikä tahansa.

Mahdolliseen hallituskriisiin on julkisessa pohdinnassa ja eduskunnan käytäväpuheissa esitelty useammanlaisia ratkaisuja.

Keskusten ja kokoomuksen marraskuussa 2015 käymän sote-riidan tuoksinassa arveltiin, että kokoomuksen tilalle olisi hallituksen hajotessa noussut KD ja RKP. Tuolloin Sipilän ei tarvinnut kävellä presidentin luokse vaan keskusta ja kokoomus sopivat riitansa. KD ja RKP ovat käytäväpuheiden perusteella edelleen mahdolliset hallituskumppanit, mikäli Halla-ahon valinta kaataisi hallituksen.

Toinen vaihtoehto olisi uudet eduskuntavaalit. Ne varmaankin sopisivat kannatuksensa melko hyvin pitäneelle kokoomukselle paremmin kuin gallupeissa vajonneelle pääministeripuolue keskustalle.

Eduskunnan varapuhemies, pitkäaikainen keskustapoliitikko Mauri Pekkarinen haluaa tehdä täysin selväksi, ettei hän missään tapauksessa lähde sanomaan kenestä pitäisi tulla perussuomalaisten uusi puheenjohtaja.

– Minusta se ei sovi toisen puolueen edustajalle.

Jos Halla-ahosta tulee puheenjohtaja, millainen asetelma se hallituksen kannalta on?

– Minusta kaikki on mahdollista. Hallitus voi jatkaa tai hallitus ei voi jatkaa. Jos Halla-aho muuttaa puheensa ja uhkauksensa tai jos se mitä hän on sanonut toteutuu, niin sehän on tietysti sitten tosi iso riski hallituksen pystyssä pysymiselle. Mutta jos hän tarkistaa kantansa ja ottaa realiteetit vahvasti käsiinsä, muuttaa asentoaan, se on tietysti toinen asia.

Pekkarinen ei avaa tarkemmin mihin Halla-ahon lausuntoihin hän viittaa. Kannanmuutosta hän Halla-aholta kuitenkin odottaisi, jos pöydällä olisi hallitusyhteistyön jatkuminen.

– Se on välttämätön ehto varmaan sille, että hallitusyhteistyö voi jatkua, mutta ei riittävä ehto. Riittävä ehto tulee vasta sitten, että muut luottavat siihen, että se mitä hän valinnan jälkeen sanoo on totta, eikä se, mitä hän sanoo ennen valintaa. Uskon, että hallitus luottaa miehen sanaan. Se edellyttää, että muut luottavat. Jos on kerran miehen vahva sana, niin silloin se onnistuu.

Pekkarinen ei halua arvioida miten keskustassa ja kokoomuksessa mahdollisesti suhtauduttaisiin, jos Halla-aho muuttaisi kantojaan lähemmäs hallituksen linjaa.

– Nyt mentiin jo pääministerin rooteliin. Minulla on oma käsitys siitä, mutta tuossa minä olen tarkkana, että en käy arvioimaan sitä, mikä on pääministerin rootelissa oleva juttu. Minulla on kyllä siitä oma näkemys, mutta en käy sitä arvioimaan.

Keskusta perui keskiviikolle kaavaillut alkoholipoliittiset rauhanneuvottelut, joissa sen oli määrä keskustella uudestaan vuosi sitten kokoomuksen kanssa tehdystä sopimuksesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan keskustaa hiertää nyt uudelleen ajatus nelosoluen ja limuviinojen myymisestä ruokakaupoissa. Eduskunnassa keskustan äkkikäännöstä luetaan myös perussuomalaisten puheenjohtajavaaliin liittyvänä ratkaisuna.

Yksi mahdollinen perussuomalaiset korvaava hallituskumppani olisi RKP:n ohella tiukasta alkoholilainmuutosta vastustava KD. Kaikkonen ei nnostu tulkinnasta, jonka mukaan keskusta siirtäisi alkoholilakia KD:n mahdollisen hallitukseentulon vuoksi.

– Siitä ei ole kysymys. Ei.

Ei missään tapauksessa?

– Ei, ei, ei vaan sisällöstä.

Tämähän oli valmiiksi neuvoteltu paketti?

– Meillä on osa ryhmästä, joka äänesti aikanaan tätä pakettia vastaan. Tämä on sen verran iso kysymys, että täytyy vielä jatkaa keskustelua.

Nyt se on palannut vainoamaan?

– No alkoholi on haastava kysymys. Monella suomalaisella ei ole ongelmia sen kanssa, mutta valitettavan monella on. Tietysti nämä kansanterveydelliset kysymykset on tässä sellaisia mitkä osaa eduskuntaryhmää huolettaa. Osa on kyllä valmis etenemään tässä aiemmin linjatulla tavalla.

KD:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen kertoo henkilökohtaisena mielipiteenään, ettei puolueen tulisi suostua hallitukseen, jos hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa päättyy.

– Minun mielestäni se tarkoittaisi ilman muuta uusia vaaleja. KD:n ei pidä lähteä hallitukseen tällaisessa tilanteessa. Hallitus on työskennellyt jo yli puolet kaudestaan omalla pohjallaan ja poliittinen tilanne on sillä tavalla elänyt ja muuttunut, että demokratian kannalta uudet vaalit olisivat silloin se ainoa tie hallituksen muodostamiseen, jos tämä hallitus kaatuu. Se olisi minun mielestäni väärin yrittää jonkinlaista keplottelua siinä.

KD:n Sari Essayah on puheenjohtajana huomattavasti varoivaisempi sanoissaan. Hän myöntää kuitenkin jännittävänsä Jyväskylän puoluekokousta.

– Kädet suorastaan hikoilevat, eikö, Essayah nauraa.

Miten KD:ssa on nyt pohdittu sitä, että jos kutsu käy hallitukseen?

– Me emme ole spekuloineet edelleenkään asialla. Useammalta taholta olemme kuulleet sen, että perussuomalaiset päättävät itse puheenjohtajastaan ja hallitusohjelmaa noudatetaan ja hallitusohjelman mukaan edetään niin ei ole mitään syytä spekuloida asialla.

Venkoileeko keskusta teidän ja mahdollisen hallitusyhteistyön takia alkoholilainsäädännöllä?

– Tätä pitää kysyä keskustalaisilta, mitä ne venkoilevat, mutta tietenkin me olemme tyytyväisiä, jos alkoholilakiuudistus tuon muotoisena kaatuu. Ehdottomasti sitä tuemme vaikka oppositiosta käsin, siinä ei ole raja-aitaa.

Onko tullut hallituspuolueista yhteydenottoja?

– Ei ole tullut. Kyllä minulla puhelin on auki 24h ihan kaikkia yhteydenottoja varten.

RKP:n Eva Biaudet spekuloi, että jokainen puolue haluaisi lähtökohtaisesti olla mukana hallitusyhteistyössä. Hän lähtisi itse liikkeelle hallitusohjelmasta.

– Täytyy lähteä myös ohjelmasta eikä voi vain olla siitä kiinni, että yksi puolue lähtee ja sitten se ohjelma jää. Minä näen kyllä, että se pitää olla laajempi keskustelu ohjelmasta eikä myöskään ole kysymys vaan mistään pienestä budjettisummasta johonkin kohteeseen tai muuhun.

Puheita Vaasan laajan päivystyksen sairaalasta RKP:n kynnyskysymyksenä, Biaudet kuittaa stereotypiana. Hallitus on luopumassa Vaasan laajasta päivystyksestä sote-uudistuksen myötä. RKP on vastustanut muutosta äänekkäästi.

– Se ei ole minun käsitykseni meidän puolueesta. Meillä on ehkä se ongelma, että olemme joissakin asioissa niin hirveän kaukana hallituksen ajatusmaailmasta. Se liittyy yhdenvertaisuuteen, vähemmistöjen suojaan ja maahanmuuttopolitiikkaan ja siihen, että meidän mielestämme koulutusleikkaukset ovat olleet epäviisaita.

Onko Sipilä soittanut?

– Ei, enkä minä tietäisi välttämättä, jos olisi. En tiedä mistään sellaisesta. Kyllä varmaan eri ihmisten välillä on käyty epävirallista keskustelua, ihmisethän spekuloivat. Kyllähän poliitikotkin keskenään istuvat kahvipöydässä ja miettivät näitä.

Mutta siis periaatteessa teidän puolueellanne olisi valmius neuvotella?

– Olisi tyhmä sanoa, että ei neuvotella, mutta onhan se tosi hankala tulla näin keskellä sisään varsinkin, kun on pieni puolue. Sehän riippuu ihan hallituksen valmiudesta käydä uudelleen hallitusohjelmakeskusteluita. Toisaalta, tämä nyt on ihan spekulaatiota. Voisin kuvitella, että myöskin kokoomus ja keskusta ehkä haluaisivat käydä uudestaan sen ohjelmakeskustelun, koska miksi yhden suuren puolueen lähtö ei jättäisi mitään muutoksia linjoihin. Jatkettaisiin ikään kuin samalla ohjelmalla, sekin tuntuu hassulta, tai hullulta.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson korostaa, ettei kukaan tiedä tässä vaiheessa mitä runsaan parin viikon päästä tapahtuu.

Onko teihin oltu yhteydessä?

– Ei ole oltu yhteydessä.

Ei ole ollut edes alustavia keskusteluja?

– Ei

Oletteko itse keskustelleet tästä RKP:ssa?

– No politiikassahan pitää aina olla varautunut kaikkeen mahdolliseen. Sen verran pitää olla kartalla, mutta mitään keskusteluja ei ole käyty. Me katsomme nyt mitä hallitus tekee ja seurataan tilannetta. Ihan hyvällä mielellä. Eihän tässä mitään.

Olisitteko yllättyneitä, jos kokoomus jatkaisi hallitusyhteistyötä vaikka Halla-aho valittaisiin?

– Sehän on kokoomuksesta itsestään kiinni, että missä arvomaailmassa haluavat esiintyä ja onko se sitten niin, että sillä ei ole väliä. Tämä on heidän sisäinen asiansa, mitä heidän pitää itse sisäisesti pohtia.

– Kyllähän se kertoo jotakin, että Jan Vapaavuori tässä ennen kuntavaaleja oli aika selkeä omassa näkemyksessään. Toki hän ei ole eduskuntaryhmän jäsen enää, mutta entinen ministeri ja korkean tason kokoomusvaikuttaja. Kyllähän se nyt jotakin viestii.

Kokoomukselle yksi, ehkä silti epätodennäköinen mahdollisuus olisi kaataa hallitus vasta syksyllä, kun sote- ja maakuntalainsäädäntö on saatu maaliin, ja pitää eduskuntavaalit yhtäaikaa maakunta- ja presidentinvaalien kanssa. Vaalien yhtäaikaiselle järjestämiselle ei ole laillista estettä. Todennäköisempää olisi kenties kuitenkin uusien hallituskumppaneiden mukaan ottaminen Halla-ahon johtamien perussuomalaisten tilalle.

Aihe on ymmärrettävästi hallituspuolueissa hyvin herkkä. Myös kokoomuksen tuore oikeusministeri Antti Häkkänen sanoutuu irti julkisesta pohdinnasta.

– Minä en puutu pitkällä tikullakaan heidän valintoihinsa. Sen jälkeen, kun he tulevat uuden johtajan kanssa varmasti jossain määrin uudessa asennossa ja ehkä joittenkin tavoitteiden tai muiden kanssa, sitten käydään varmaan jonkinlainen pohjakeskustelu ja sitten hallituspuolueet arvioivat, mikä on homman jatko.

Simo Alastalo, Johannes Ijäs