Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Jossain omakotitalossa saattaisi olla hengityskone” – työnantaja on käyttänyt hätätyötä erikoisin perustein

Työnantajat ovat käyttäneet hätätyötä verukkeena energia-alan työtaistelun murtamiseksi, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL epäilee. Alalla on ylityö- ja vuoronvaihtokielto päällä.

JHL valvookin siksi tehostetusti hätätyön teettämistä 26.3.–28.3. mahdollisen lakon aikana. Lakko alkaa, mikäli valtakunnansovittelijan avulla ei päästä yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa.

Energia-alan ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkoi 1. helmikuuta. JHL on pyytänyt aluehallintovirastoilta tiedot energia-alalla tehdystä hätätyöstä tästä päivästä alkaen. Mahdollisen lakon aikana JHL pyytää luottamusmiehiltään tiedot hätätyöstä päivittäin.

– Näin valvotaan, että työntekijöiden perusoikeuksia kunnioitetaan, ja ettei työnantaja käytä hätätyötä liian kevein perustein, JHL perustelee tiedotteessaan.

JHL on käynyt läpi toistasataa hätätyöilmoitusta, ja lisää on tulossa runsaasti. Liiton mukaan viitteitä hätätyön väärinkäytöstä on jo tähän mennessä saatu useita.

– Useat työnantajat eri puolilla Suomea ovat perustelleet hätätyötä alan ylityökiellolla tai räikeimmissä tapauksissa henkilöstön järjestäytymisellä. Etukäteen ilmoitettu työtaistelutoimenpide ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma eikä järjestäytyminen laissa mainittu erityisolosuhde, liitto muistuttaa.

“Hätätyön käyttämisen perusteisiin on aina puututtava, sillä kyse on aina merkittävän vaaran uhasta.”

Lisää aiheesta

Liiton mukaan eräissä tapauksissa työnantaja on todennut, että kaikki normaalin työajan ulkopuolinen työ on ylityökiellon takia pitänyt teettää hätätyönä. Normaalisti kyseiset viat kuuluisivat varallaolon piiriin. Osassa ilmoituksia oli hätätyöksi ilmoitettu jopa kahden viikon ajanjaksoja.

JHL luettelee tiedotteessaan myös esimerkkejä erikoisemmista tilanteista, joissa työnantaja on päätynyt hätätyöhön. Näitä ovat muun muassa estynyt mökkiliikenne, puhelinjohdon katkeamisen toteaminen, kaatunut liikennevalo tai ajatusleikki siitä, että “jossain omakotitalossa saattaisi olla hengityskone”.

Työaikalain 21§ mukaan hätätyötä voi teettää ainoastaan, kun ”ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, saa säädettyjä tai sovittuja säännöllisiä työaikoja pidentää siinä määrin kuin mainitut syyt sitä edellyttävät, kuitenkin enintään kahden viikon ajan.”

JHL haluaa kiinnittää huomiota myös aluehallintoviranomaisten resursseihin. Yllättävän harvassa ilmoituksessa oli nähtävillä työsuojeluviranomaisen merkintää siitä, että asia on jätetty ilmoituksen varaan tai tehdystä erillisratkaisusta tai lisätietojen pyytämisestä.

– Hätätyön käyttämisen perusteisiin on aina puututtava, sillä kyse on aina merkittävän ja vakavan vaaran uhasta, liitto painottaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE