JTY: ”Investointeja kaupunkeihin!”

Kuva: Thinkstock

Jyväskylän Työväenyhdistys ry otti syyskokouksessaan 23.11. kantaa kaupunkikehittämisen puolesta. JTY kehottaa maan hallitusta ja muita julkisia ja yksityisiä toimijoita hyödyntämään matalat korot ja taistelemaan korkeaa työttömyyttä vastaan käynnistämällä kannattavia investointihankkeita kaupunkiseuduilla. Investointeja niin Jyväskylässä kuin muissakin kaupungeissa tulisi tehdä liikenne- ja energiainfran korjaamiseksi ja kehittämiseksi, esimerkiksi energiatehokkuutta ja aurinkoenergian hyödyntämistä lisäämällä.

– Kaupungistuminen on tulevaisuudessa väistämätön megatrendi, eikä Suomella ei ole varaa jäädä sivuun, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen.

– Poikkeuksellisen alhaalla olevat korot ja sitkeästi korkealla pysyttelevä työttömyys kertovat investointipulasta. Suomi tarvitsee piristysruiskeen, joka laittaa yritystoiminnan ja työllisyyden käyntiin sekä parantaa maan elinvoimaa ja houkuttelevuutta investointikohteena.

Suomessa kaupunkien kehitys on JTY:n näkökulmasta ollut vaatimatonta ja varovaista. Kestävän ja toimivan kaupunkirakenteen kehittäminen vaatii Työväenyhdistyksen mielestä päättäväisiä ratkaisuita.

– Nyt on viimeinen aika ottaa vastuuta työllisyydestä ja rakentaa kaupungit vastaamaan 2000-luvun haasteita, puheenjohtaja Mäkinen linjaa.

– Koko maakunnan elinvoimaisuutta on tuettava, erityisesti merkittäviä hankkeita myös Jyväskylän ulkopuolella. Keskuskaupungin kehittäminen on kuitenkin koko ympäröivän maakunnan ja maan elinvoimaan vaikuttava tekijä, joka ei voi jäädä yksin kaupungin harteille, Mäkinen muistuttaa.

Jyväskylän Työväenyhdistys toivoo maan hallitukselta ja ensi vuonna alkavalta uudelta valtuustokaudelta rohkeita ja vastuullisia, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä, jotka edesauttavat kaupunkien kasvua ja kehitystä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Moventas laajentaa tuotantoaan Jyväskylässä

Moventas Oyj on tänään ilmoittanut laajentavansa tuuliturbiinien vaihteita valmistavaa tehdastaan Jyväskylässä. 17 miljoonan investointi tehdään yhteistyössä kaupungin kehittämisyhtiö JYKES kiinteistöjen kanssa. Investoinnin taustalla on tuulivoiman kasvanut kysyntä. Moventaksen tehtaalla tullaan valmistamaan Exceed -sarjan vaihdelaatikoita.

– Suunnittelimme isommat Exceed-sarjan vaihdelaatikot vastataksemme suurempien laatikoiden kysyntään ja parantaaksemme tuulivoiman elinkaarikustannuksia, Moventaksen toimitusjohtaja Arto Lahtela kertoo.

Investointi tuottaa välittömästi 35 uutta työpaikkaa ja valmistuessaan mahdollistaa 100 uuden työntekijän palkkaamisen. Rakennushankkeen työllistämisvaikutus on noin 45 henkilötyövuotta. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tervehtii Moventaksen ratkaisua ilolla.

– Merkittävä investointi korkean teknologian teollisuuteen on erinomainen asia. Tämä kertoo erityisesti Moventaksen kilpailukyvystä, mutta myös siitä, että Jyväskylässä reagoidaan nopeasti. Haluamme osoittaa yrityksille, että tänne on helppo investoida ja asiat sujuvat, Koivisto toteaa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä YLE.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Poliitikot juhlavuoden koulukiertueella: ”Älkää kyynistykö!”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Susanna Huovinen (sd.) osallistuu kansanedustajien koulukiertueelle Keski-Suomessa.

Jyväskylän norssin auditorio täyttyy varttia vaille yksi iloisesti hälisevistä yläkoululaisista ja lukiolaisista. He ovat tulossa kuuntelemaan poliitikkopaneelia, johon on saatu paikalle kaksi kansanedustajaa ja yksi puolueen puheenjohtaja: itsekin Norssista aikanaan kirjoittanut kaksinkertainen ministeri Susanna Huovinen (sd.), ensimmäisen kauden saarijärveläiskansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) ja Piraattipuoluetta luotsaava Jonna Purojärvi.

Panelistien esittelypuheenvuoroissa tulee esiin Huovisen lisäksi myös Honkosen henkilökohtainen suhde Norssiin siellä opetusharjoittelunsa aikanaan suorittaneena. Selkeästi käydään läpi Keskustan asema hallituspuolueena ja SDP:n rooli oppositiossa, sekä näkemyserot: Huovinen moittii hallitusta koulutusleikkauksista ja suurituloisten verohelpotuksista, opettajataustainen Honkonen pahoittelee leikkauksia, mutta vetoaa tarpeeseen tasapainottaa valtion taloutta.

Piraattien Purojärvi keskittyy kertomaan puolueestaan, joka on hänen mukaansa ainoa eduskunnan ulkopuolinen puolue jonka kannatus ja jäsenmäärä kasvaa. Puheenjohtaja nimeää kuntavaalit Piraattien ”näytönpaikaksi” ja näpäyttää kevyesti siitä, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita ei läheskään aina kouluvierailuille kutsuta.

Vilkasta keskustelua laajoista aiheista

Aiheiksi on oppilaiden itse suunnittelemien kysymysten myötä valikoitunut koulunkäyntiin liittyviä asioita, valmistelussa oleva tiedustelulaki ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ennen varsinaisia kysymyksiä käydään äänestys siitä, tulisiko äänioikeusikäraja kuntavaaleissa laskea 16 ikävuoteen. Hivenen yllättäenkin enemmistö yleisöstä tuntuu vastustavan ajatusta. Poliitikoista ajatus kuitenkin saa vastakaikua Keskustasta ja Piraateista, jotka olisivat valmiit laskemaan jopa yleistä äänioikeusikärajaa.

Susanna Huovinen perustelee sosialidemokraattien kannaksi sen, että täysi-ikäisyyden raja on perusteltua pitää kokonaisuutena yhdessä paikassa: valta ja vastuu kytkeytyvät näin mielekkäästi yhteen.

Koulujen arjesta politiikkaa

Muita koulutuskysymyksiä olivat muun muassa koululiikunnan sukupuolijaon poistaminen, joka keräsi lähes yksituumaisen tuen sekä opiskelijoilta että poliitikoilta, kännyköiden käyttö tunnilla ja sen kieltäminen. Tässä yhteydessä pohdittiin, onko isompi ongelma puhelimen käytöstä opiskelijalle aiheutuva oppimishaitta vai kieltämisestä herkästi seuraava, koko opetustilanteen keskeyttävä häiriö. Myös pakkoruotsi, syrjäytyminen ja oppilaiden masennus puhuttivat yleisöä.

Myös mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen yhteyttä kouluammuskeluihin pohdittiin. Norssinkin osalta uhkatilanne oli tullut ajankohtaiseksi: vain päivää ennen paneelia oli annettu varoitus koulun alueella mahdollisesti liikkuvasta ulkopuolisesta, mahdollisesti teräaseella varustautuneesta henkilöstä.

– Mielenterveysongelmiin liittyvästä häpeästä ja peloista olisi päästävä eroon, Susanna Huovinen painotti.

– Pitäisi luoda ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat hakea apua ja kokevat tulevansa hyväksytyksi. Erityisesti matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä.

Piraattipuolueen Purojärvi tuki näitä ajatuksia.

– Monet masennukseen liittyvät ajatukset ovat sinänsä ihan normaaleja, tämä pitäisi kertoa nuorille, hän painotti.

– Ihmisillä saa olla näitä ajatuksia ja se on ihan ok!

Koulutusleikkaukset tapetilla

Oppilaita ihmetytti myös se, miksi koulutukseen ei panosteta vaan sieltä leikataan vaikka hoetaan nuorissa olevan tulevaisuus. Petri Honkoselle jäi epäkiitollinen tehtävä puolustaa hallituksen epäsuosittuja ratkaisuita.

– Valtion velkaantumistahti on kestämätön, se on pysäytettävä, vaikka se olisi henkilökohtaisesti vaikeaa, hän perusteli.

Täysin rinnoin Honkonen ei kuitenkaan tuntunut seisovan hallituksen politiikan takana.

– Leikkausten tie on kuljettu loppuun, kansanedustaja lupaili ja myönsi, että asiantuntija-arvioiden mukaan koulutuksesta leikkaaminen heikentää talouskasvua ja lisää syrjäytyvien määrää.

Huovinen ja Purojärvi tarttuivat tiukasti Honkosen puheisiin.

– Sellaisen esittäminen, ettei muka olisi vaihtoehtoja on täysin pötypuhetta! Huovinen julisti ja listasi hallituksen tekemiä suurituloisten veronkevennyksiä.

– Hallituksen keinot eivät kaiken lisäksi tuo talouden tasapainoa lainkaan lähemmäs, velkaantuminen kasvaa koko ajan, Huovinen muistutti ja nosti esiin SDP:n tekemän vaihtoehtobudjetin, jossa koulutuksesta ei leikattu ja silti velkaantuminen oli pienempää kuin hallituksen paperissa.

Myös Jonna Purojärvi epäili koulutusleikkausten todellista tarvetta ja nosti esiin muun muassa puolustusmateriaalihankinnat, joiden rahoittamista budjetin ulkopuolelta on esitetty. Tähän kuitenkin toinen oppositiopoliitikko Huovinen opponoi tiukasti ja piti vastuuttomana ajatusta, että julkisia menoja puljattaisiin budjetin ulkopuolelle.

Tiedustelulaki tuo ratkaisuja ja haasteita: ”Raaka, iso vastuu”

Valmistelussa oleva esitys tiedustelulaiksi huolettaa sekä opettajia että opiskelijoita, koska se pitäisi sisällään opettajan ilmoitusvelvollisuuden opiskelijoidensa äärimielipiteistä. On kuitenkin vaikea sanoa, milloin kyse on nuoruuteen kuuluvasta kokeilusta ja kärkkäydestä, mikä todellisesta uhasta.

– Ilmiantojen pelko voi rikkoa oppilaiden ja opettajien väliset luottamussuhteet, huomauttaa eräs yleisöstä.

Huolen tunnustavat kaikki poliitikot, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei ole kenelläkään.

– Tiedustelulaki kuitenkin tarvitaan, Huovinen painottaa.

– Nykytila on villi kenttä, pitää olla selkeät pelisäännöt sille mitä saa tehdä ja mitä ei. Kenelle vastuu kuuluu. Se pitää määrittää.

Paneelin lopuksi käytiin vielä pohdiskelua yleisen asevelvollisuuden tarpeesta ja yhdelle sukupuolelle määrätyn palvelusvelvollisuuden oikeudenmukaisuudesta. Opiskelijoiden mielipide oli vahvasti sekä asevelvollisuuden säilyttämisen että sukupuolineutraalin palveluksen kannalla, poliitikoille kysymyksessä tulivat vastaan realiteetit ja Piraattien tapauksessa halu siirtyä vapaaehtoiselle pohjalle.

Yhteinen näkemys syntyi kuitenkin debatin lopuksi, sillä kaikkien panelistien viesti norssilaisille oli, että demokratiaan pitää uskoa ja edistää asioita kansalaiskeskustelun kautta, vaikka se olisikin vaikeaa.

– Älkää kyynistykö! Purojärvi summasi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jyväskylän Työväenyhdistys vihki aurinkovoimalan käyttöön

JTY:n toimitusjohtaja Kimmo Ojala tyytyväisenä aurinkovoimalaa käynnistämässä. Kuva: Jyväskylän Työväenyhdistys

Jyväskylän Työväenyhdistys ry on asentanut omistamansa Kauppakatu 30 kiinteistön katolle aurinkovoimalan. Aurinkovoimala otettiin käyttöön torstaina 5. tammikuuta 2017. Paneeleiden tuottamaa sähköä on jo kulutettu kiinteistössä.

– Jatkossakin kaikki tuotettu sähkö tulee menemään omaan käyttöön, kerrotaan yhdistyksen verkkosivuilla.

– JTY haluaa olla suunnannäyttäjä myös ympäristöasioissa ja pienenergiantuotannossa, kehittämässä päästötöntä ja puhdasta Jyväskylää, JTY:n toimitusjohtaja Kimmo Ojala hehkuttaa Demokraatille.

Aurinkopaneeliratkaisun taustalla ovat yhdistyksen mukaan paitsi ympäristölliset, myös taloudelliset perustelut: 30-40 vuoden käyttöikäennustella 89 paneelia tuottaa vuositasolla 20-25 tuhatta kilowattia ja kattaa joitakin prosentteja JTY:n kiinteistöjen sähköntarpeesta. Investoinnin tuottama säästö maksaa itsensä sähkön hinnasta riippuen takaisin 8-12 vuoden aikana ja alkaa sen jälkeen säästää selvää rahaa.

Voimalan rakensi JTY:n yhteistyökumppanina lahtelainen Lem-Kem oy ja rakentamiseen saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä taloudellista avustusta. Yhdistyksen toimitusjohtajan mukaan vielä toistaiseksi lyhyet päivät ja paneeleihin kertyvä jää pitävät tuoton vaatimattomalla tasolla. Kevään edetessä aurinko-olosuhteet kuitenkin paranevat ja tuoton oletetaan vastaavan pitkien päivien ansiosta jopa eteläeurooppalaista tasoa.

– Kyseessä on huomattava taloudellinen satsaus tulevaisuuteen, jolla haluamme myös näyttää esimerkkiä muille Jyväskylän kiinteistönomistajille, Ojala kertoo.

Keskustelua aiheesta

Sdp:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja tahtoo Timo Harakan pj-kisaan

 

Sdp:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm toivoo, että kansanedustaja Timo Harakka asettuu  Sdp:n puheenjohtajaehdokkaaksi Lahden puoluekokouksessa 3.-5.2.2017.

Timo Harakan eurovaalikampanjaa vuonna 2014 johdettiin Keski-Suomesta käsin ja viimeistään tuolloin Timo Harakka osoitti olevansa kyvykäs hoitamaan isoja tehtäviä myös SDP:ssä. Harakan talouspoliittinen osaaminen on erinomaista sekä kansainvälisesti että kotimaisesti.

Keski-Suomessa Timo tunnetaan karismaattisena, kotiseuturakkaana kosmopoliittina, jolla on paljon annettavaa sekä SDP:n että koko Suomen tulevaisuudelle.

-Timo Harakka on kotoisin pieneltä teollisuuspaikkakunnalta Äänekoskelta ja Timon elämäntarina on kuin kuvaus suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Täällä kotiseudulla tiedämme, että Timo on helposti lähestyttävä, tavallisen palkansaajan arkea ymmärtävä ihminen. Hän tekee tarmolla työtä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Hän on uudistaja, joka tulee puheenjohtajana nostamaan SDP:n uuteen nousuun kunnioittaen puolueen hienoa historiaa,  sanoo Rolf Nyholm

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

OAJ suuttui Jyväskylän lukioleikkauksista

Kuva: Lehtikuva

Opettajien ammattijärjestö OAJ on pöyristynyt Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tavasta säästää opettajanvirkojen määrässä. Koulutuskuntayhtymä ilmoitti lakkautavansa 20 opettajanvirkaa ja toteuttavansa niiden opetustyön jatkossa tuntiopetuksena.

Opettajien oli maanantaihin 28.11. aamukymmeneen mennessä määrä ilmoittaa, hyväksyvätkö he virkojensa vaihtamisen päätoimisiin tuntiopettajasopimuksiin. Lehtorit pakotettiin pohtimaan viikonlopun aikana, suostuvatko siirtymään tuntiopettajiksi vai tulevatko irtisanotuiksi. OAJ:n tiedotteen mukaan koulutuskuntayhtymän ratkaisu voi olla laiton.

– Käytännössä heidät pakotettiin allekirjoittamaan, koska toinen vaihtoehto olisi ollut irtisanominen ja työttömyys. Viran lakkauttaminen edellyttäisi työtehtävien loppumista, mutta tässä näin ei ole käynyt, lukiokoulutuksen luottamusmies Juha Paananen huomauttaa.

OAJ:n mukaan opettajia ei ole kuultu asiassa ennen päätöksen tekemistä, eikä lakkautettavaksi valikoituneiden virkojen valintaperusteita ole asianmukaisesti avattu lehtoreille. Tuntiopettajasopimuksiin siirtymisillä saadaan säästöä heikentämällä lehtorien asemaa. Jatkossa työnantaja voi milloin tahansa ilman neuvotteluja pudottaa päätoimisten tuntiopettajien tuntimäärät 16 tuntiin, joka on päätoimisuuden raja, OAJ:n tiedotteessa kerrotaan. Opettajan palkka saattaa pudota jopa 30 prosenttia kertaheitolla tämän seurauksena.

Luottamusmies Paananen kertoo tarjonneensa kuntayhtymälle myös toista, opettajien kannalta reilumpaa mallia asian ratkaisemiseen, mutta se ei kelvannut.

– Tällä olisi saavutettu sama kustannusvaikutus, ja opettajat olisivat ymmärtäneet perustelut. Tästä huolimatta työnantaja halusi ehdottomasti hoitaa asian edellä kuvatulla tavalla, Paananen ihmettelee OAJ:n tiedotteessa.

Lukio-opettajien tapaus juontaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka päättyivät 14.11. Kuntayhtymän hallitus päätti toimista 22.11.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE Keski-Suomi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta