JTY: ”Investointeja kaupunkeihin!”

Kuva: Thinkstock

Jyväskylän Työväenyhdistys ry otti syyskokouksessaan 23.11. kantaa kaupunkikehittämisen puolesta. JTY kehottaa maan hallitusta ja muita julkisia ja yksityisiä toimijoita hyödyntämään matalat korot ja taistelemaan korkeaa työttömyyttä vastaan käynnistämällä kannattavia investointihankkeita kaupunkiseuduilla. Investointeja niin Jyväskylässä kuin muissakin kaupungeissa tulisi tehdä liikenne- ja energiainfran korjaamiseksi ja kehittämiseksi, esimerkiksi energiatehokkuutta ja aurinkoenergian hyödyntämistä lisäämällä.

– Kaupungistuminen on tulevaisuudessa väistämätön megatrendi, eikä Suomella ei ole varaa jäädä sivuun, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen.

– Poikkeuksellisen alhaalla olevat korot ja sitkeästi korkealla pysyttelevä työttömyys kertovat investointipulasta. Suomi tarvitsee piristysruiskeen, joka laittaa yritystoiminnan ja työllisyyden käyntiin sekä parantaa maan elinvoimaa ja houkuttelevuutta investointikohteena.

Suomessa kaupunkien kehitys on JTY:n näkökulmasta ollut vaatimatonta ja varovaista. Kestävän ja toimivan kaupunkirakenteen kehittäminen vaatii Työväenyhdistyksen mielestä päättäväisiä ratkaisuita.

– Nyt on viimeinen aika ottaa vastuuta työllisyydestä ja rakentaa kaupungit vastaamaan 2000-luvun haasteita, puheenjohtaja Mäkinen linjaa.

– Koko maakunnan elinvoimaisuutta on tuettava, erityisesti merkittäviä hankkeita myös Jyväskylän ulkopuolella. Keskuskaupungin kehittäminen on kuitenkin koko ympäröivän maakunnan ja maan elinvoimaan vaikuttava tekijä, joka ei voi jäädä yksin kaupungin harteille, Mäkinen muistuttaa.

Jyväskylän Työväenyhdistys toivoo maan hallitukselta ja ensi vuonna alkavalta uudelta valtuustokaudelta rohkeita ja vastuullisia, tulevaisuuteen katsovia päätöksiä, jotka edesauttavat kaupunkien kasvua ja kehitystä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Keski-Suomen Demarinaiset ovat jämäkkää porukkaa” – naispiirin puheenjohtaja Eeva Korhosella on politiikka verissä

Eeva Korhonen valittiin Keski-Suomen Demarinaisten puheenjohtajaksi ja Maija Piitulainen varapuheenjohtajaksi.

Kun Eeva Korhonen muutti aikoinaan Raumalta Konnevedelle, hän päätti, ettei lähde ”mihinkään politiikantouhuihin” mukaan.

– Ei se päätös kauaa kestänyt. Seuraavana vuonna olin jo paikallisen työväenyhdistyksen jäsen ja sitä seuraavana jo puheenjohtaja. Otin osaa ensimmäisiin kuntavaaleihin vuonna 2012, edelleen Konneveden työväenyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Korhonen kertoo.

Korhonen sai varapaikan valtuustoon. Korhonen opittiin tuntemaan konnevetisten keskuudessa toimeliaana naisena. Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa tärppäsi. Hänestä tuli valtuutettu ja kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Seuraava poliittinen etappi oli Keski-Suomen Demarinaiset, jonka puheenjohtajaksi Korhonen valittiin syyskokouksessa tänä vuonna. Demarinaisten liittokokouksessa marraskuussa Korhonen valittiin Demarinaisten liittohallitukseen.

– Olihan se hieno tunne. Minua kiinnostaa lähteä kehittämään toimintaa. Keski-Suomen demarinaiset ovat jämäkkää porukkaa. Liikkeellä on hyviä ajatuksia ja asioita, hän iloitsee.

Palkkojen ”munalisälle” kyytiä

Yksi Eeva Korhosen tavoitteista on edistää naisten asemaa työelämässä. Johtajanpaikkoja täytettäessä naisten tulisi olla tasavertaisina hakijoina miesten kanssa.

– Naisjohtajia on liian vähän. Palkkoja määrittäessä olisi hyvä muistaa, että naisten euro olisi saman suuruinen kuin miesten. Ilman sitä kuuluisaa ”munalisää”, Korhonen veistelee.

Korhosen mielestä kaikkia ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisina ikään, ihonväriin, sukupuoleen tai muihin seikkoihin katsomatta. Korhoselle on tärkeää, että hän saa edes yrittää vaikuttaa asioiden kulkuun.

Polittiikka tuutulauluna

Jos kenellä politiikka on verissä, niin Eeva Korhosella. Isoisoisä Erland Reunanen oli Rauman työväenyhdistyksen perustaja ja pappa Sulo Reunanen oli henkeen ja vereen SAK:n ja työväenyhdistyksen asialla. Vaimonsa Maijan kanssa Sulo puhui politiikkaa aamusta iltaan. Eeva vietti paljon aikaa mummolassa ja hän nukahti usein mummon poliittiseen pulinaan – tuutulaulu sekin.

Poliittisia puheita Eeva Korhonen kuuli vain mummolassa, kotona politiikkaa ei puhuttu. Korhonen tuumii, että syy siihen löytyy noin sadan vuoden takaa. Isoisoisä Erlandin kohtalo sisällissodan aikaan oli kipeä haava. Hänet napattiin sattumanvaraisesti väkijoukosta ja vietiin Lahteen teloitettavaksi. Jälkeenpäin huomattiin, että napattu ja teloitettu oli väärä mies.

– Sain kuulla hänen kohtalostaan kirjailija Väinö Saariselta, joka kirjoitti Uotilan työväenyhdistyksen historiikin ”Oikeus Vaikuttamiseen”, Korhonen kertoo.

– Punaisten kohtalo ja isoisän teloitus varmasti saivat äitini ja enoni varovaisiksi suhteessa politiikkaan. He eivät koskaan puhuneet pappansa kohtalosta. Yksi sukupolvi sai tarpeekseen politiikasta. Se jätettiin muille, hän jatkaa.

Heikommasta huolta

Kotoa Korhonen oppi kuitenkin toisten auttamisen. Perheessä oli monta lasta, isä oli laivan muonittaja ja äiti oli kotona. Suurperheen arkea auttoi, että äidin vanhemmat asuivat kaupungin toisella laidalla.

– Silloin opin sen, että pienimmistä ja heikommista pitää pitää huoli, ja siitä se jäi jotenkin päälle. Haluan auttaa jos voin, Korhonen kertoo.

Koulutyttönä hän kokosi ystäviensä kanssa ”apupaketteja” vähävaraisille jouluksi. Tytöt virkkasivat patalappuja ja paistoivat pipareita. Pakettiin kerättiin se, mitä kunkin kodista sai.

– Vuodet ovat jättäneet hyvät muistot. Yhdessä saa enemmän aikaan, Korhonen sanoo.

Poliittinen geeni heräsi horroksesta

Mummon poliittiset tuutulaulut eivät olleet menneet hukkaan. Politiikan geenit hytkähtivät hereille vuonna 1977, valtakunnallisen sähkölakon aikaan. Juuri ensimmäisen lapsensa saanut Korhonen ajatteli, että jos hän joskus jollain tapaa voi vaikuttaa, hän sen vielä tekee. Sen aika koitti monta vuotta myöhemmin, kun lapset olivat kasvaneet tarpeeksi. Korhonen lähti töihin pussitehtaalle.

– Saman tien minut valittiin varatyösuojeluvaltuutetuksi. Siitä se sitten lähti, hän kertoo.

Yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Hän liittyi Raumalla Uotilan työväenyhdistykseen – siihen samaan, jota isoisoisä oli ollut aikoinaan perustamassa. Hän meni töihin Orakselle koneistajaksi ja aloitti luottamusmiehen hommat 1992. Noin 15 vuotta sen jälkeen hän joutui kohtalokkaaseen läheltä piti -tilanteeseen.

– Olin nostamassa trukilla taakkaa, kun lattia romahti alla ja trukki rytkähti reikään, hän kertoo.

Korhonen loukkasi niskansa ja selkänsä. Hän jäi pitkällisten tutkimusten ja hoitojen jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Nykyään hän on jo työkyvyttömyyseläkkeellä. Se ei kuitenkaan menoa hidasta.

– Länsirannikon naiset on tehty pärjäämään. Muutama kilo silakoita takakontissa edesauttaa sekin pitämään naisen tiellä, konnevetiläistynyt raumalainen summaa.

Kristiina Hurmerinta

Keskustelua aiheesta

”Näytämme sietävän erilaisuutta lähellämme yhä heikosti” – SDP:n Huovinen vetosi eheyden puolesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) on huolissaan suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvusta ja eheyden murenemisesta.

Hänen mielestään jokaisen poliitikon pitäisi miettiä kaikki päätöksensä tällä mittarilla:

– Miten voimme huolehtia niistäkin, jotka eivät omaa ääntään syystä tai toisesta saa kuuluville? Miten kunnioitamme aiempien sukupolvien tekemää työtä – siis rakennamme emmekä riko oikeudenmukaisuutta, Huovinen kysyi puhuessaan itsenäisyyspäiväjuhlassa Jyväskylässä.

Suomi 100- juhlavuosi on tarjonnut Huovisen mukaan mahdollisuuden puhua niin isänmaamme historiasta, nykyisyydestä kuin tulevaisuudestakin.

– On osattava olla ylpeä menneistä saavutuksista, mutta samalla pitää suhtautua nöyrästi nykyisiin haasteisiimme.

Huovinen muistutti, että oppia voi ottaa ainakin siitä tavasta, jolla menneet sukupolvet huomasivat, että kansakunnan yhteisyys on välttämätöntä.

– Halu rakentaa lapsille parempaa Suomea ja maailmaa kantoivat pitkälle. Ymmärrettiin, että pienen maan on saatava kaikkien kansalaisten panos käyttöön. Siksi haluttiin turvata jokaiselle lapselle mahdollisuus löytää oma lahjakkuutensa eli koulutus, jolla voi rakentaa omaa ja kotimaan tulevaisuutta. Voi kysyä, ymmärretäänkö tämä viisaus nykyisin yhtä laajasti, Huovinen sanoi.

Ei nyt sössitä tätä pudottamalla osa ihmisistä yhteisestä veneestä.

Hän korosti, että Suomi on osa maailmaa. Hänen mielestään on kummallista, että samalla kun me suomalaiset matkustamme pitkin ja poikin, näytämme sietävän erilaisuutta lähellämme edelleen heikosti.

– Kestämätön kehitys on johtanut luonnonvarojen tuhlaamiseen ja ilmastonmuutos ajaa jo miljoonia ihmisiä kotiseuduiltaan liikkeelle. Epätasainen tulonjako tekee toisista megarikkaita, toisista täysin osattomia. Köyhyys, työttömyys ja ja näköalattomuus voivat pahimmillaan näkyä epätoivona ja katkeroitumisena. Tämän vuoksi eriarvoisuuteen puuttuminen on niin tärkeää, Huovinen totesi.

Huovinen pohdiskeli puheessaan Suomen tulevaisuutta. Hänen mukaansa Suomella on kaikki edellytykset menestyä, kunhan vain pidämme huolta siitä, että kaikilla suomalaisilla on edelleenkin mahdollisuus rakentaa omaa ja perheensä tulevaisuutta.

– Me suomalaiset olemme olleet yhdessä muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa tärkeä koelaboratorio: Olemme osoittaneet, että kestävä, kasvava talous ja oikeudenmukainen tulonjako mahdollista. Lisäksi se on yhteiskunnan ja ihmisen kannalta toimiva ja järkevä ratkaisu. Ei nyt sössitä tätä pudottamalla osa ihmisistä yhteisestä veneestä kiikkerälle kumipaatille perässävedettäviksi, Huovinen vaati.

Jyväskylän järjestöpäivillä sukellettiin someen – ”Ihmisen pitäisi pystyä olemaan aito”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Viime viikonloppuna Jyväskylässä järjestettyjen SDP:n järjestöpäivien luennoilta ja työpajoista haettiin tärkeää tietoa, mutta myös virtaa ja uusia ideoita toimintaan. Äänekosken Suolahdesta saapunut Maija Piitulainen olikin täynnä intoa tuottaja, tubettaja Joonas Pesosen sosiaaliseen mediaan pureutuneen työpajan jälkeen.

– Aivan upea ja innostava kaveri kerta kaikkiaan! Hän oikeastaan todisti sen, mitä olen ikäni ajatellut. Eli että ihmisen pitäisi pystyä olemaan aito tässä elämässä. Hän vahvisti, että se on ainut oikea tapa toimia somessakin, Piitulainen hehkutti.

75-vuotiaan Piitulaisen mielestä on pötypuhetta, että iäkkäämmät ihmiset olisivat kalkkiksia, joita some ei kiinnosta. Se näkyi myös Pesosen työpajassa, jossa myös varttuneempi väki kyseli selvästi aidosti kiinnostuneena somen saloista.

– Meillä Eläkkeensaajissa on media- ja tietokonekoulutus täysillä menossa. Kaikki eivät siihen lähde, eikä kaikkien tarvitsekaan. Mutta kyllä se vaan kiinnostaa, eikä se edes ole vaikeaa, kun alkuun pääsee! Ja kun kerran jää koukkuun, niin sitä jatkaa, itse Facebookia ahkerasti käyttävä Piitulainen kuvailee.

22-vuotiaalle Ursula Korpijärvelle somen eri kanavat ovat arkipäivää, mutta mikään somepersoona hän ei mielestään ole, koska omaa sisältöä tulee tuotettua lopulta melko vähän. Korpijärvi pitää sosiaalista mediaa kuitenkin tärkeänä myös politiikan teossa.

– Jos nuoria haluaa tavoittaa, pitää ymmärtää, että sosiaalinen media on se väline, jolla informaatio ja viestit nykyään leviävät, Korpijärvi summaa.

Joonas Pesonen kertoi työpajassaan, mitä opittavaa politiikan tekijöillä voisi olla YouTuben seuratuimmiksi tähdiksi nousseilta tubettajilta. Esityksensä selkänojaksi hän oli kerännyt nuorten mielipiteitä siitä, millä tavoin nuoret kiinnostuisivat seuraamaan poliitikkoja somessa.

– Unohtakaa se politiikka, kun lähette tekemään sisältöä. Politiikka on sivutuote. Väitän, että kukaan ei lähde seuraamaan SDP:tä puolueena, vaan he lähtevät seuraamaan ihmistä. Kun annetaan itsestä jotakin, johon ihmiset pystyvät tarttumaan ja samastumaan, se kiinnostaa, Pesonen sanoi.

Lue lisää Jyväskylässä järjestettyjen järjestöpäivien tunnelmista torstain Demokraatissa 7.9.

Keskustelua aiheesta

Presidenttiehdokas Tuula Haatainen Jyväskylän kävelykadulla

SDP:n vastavalittu presidenttiehdokas Tuula Haatainen vieraili Jyväskylän kävelykadulla lauantaina 2.9. heti puoluevaltuuston jäsenäänestyksen pohjalta tekemän valinnan jälkeen. Kunnioitusta herättävän poliittisen uran tehnyt entinen ministeri Haatainen kertoi lähtevänsä kisaan liberaalien arvojen ja vahvan, inhimillisen johtajuuden edustajana. Moni jyväskyläläinen kävi tervehtimässä tuoretta presidenttiehdokasta ja toivottamassa onnea kilpaan.

Tilaisuuden järjestivät Jyväskylän Työväenyhdistys ja Sosialidemokraattiset Naiset ry yhteistyössä. Paikalla tilaisuutta juontamassa oli Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Ennen Haataista teltalla vieraili myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tapaamassa äänestäjiä ja keskustelemassa muun muassa lapsiperheiden asioista.

Tytti ja Tuula nostivat kampanjahenkeä.

Ehdokas ja tuore eduskunta-avustajansa Annu Komulainen

Ehdokas sai kukat kannustamaan tulleelta rouvalta

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Nelostien kehittämistä ei pidä jättää kesken” – SDP esittää rahoituksen lisäämistä ensi vuoden talousarviossa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Ihalainen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä Keski-Suomen demarikansanedustajat Lauri Ihalainen ja Susanna Huovinen esittävät nelostien Kirri-Tikkakoski välin perusparannuksen käynnistämisen rahoituksen lisäämistä valtion ensi vuoden talousarvioon ja jatkorahoitukseen sitoutumista.

Heidän mukaansa tie ei nyt muun mmuassa pysty vastaamaan uuden Äänekosken sellutehtaan tuomaan liikennelisäykseen liikenneturvallisuutta vaarantamatta.

– Tiellä on turvallisuuden lisäksi iso merkitys alueen yrityksille ja liike-elämälle. Sipilän hallituksen olisi syytä tukea nyt alueellisia investointeja ja katsoa myös hallituksen päätöksiä aluepolitiikan näkökulmasta. Kasvun vauhdittamista tarvitaan eri puolilla Suomea ja tähän tarvitaan hallituksen aluepoliittista ajattelua ja myös rahallista tukea, kolmikko toteaa.

Tiellä on turvallisuuden lisäksi iso merkitys alueen yrityksille ja liike-elämälle.

Susanna Huovinen. (Kuva: Lehtikuva)

Kolmikko muistuttaa, että Äänekosken tehdashanke on koko kansantalouden kannalta niin merkittävä, että sen toiminnan turvaamista on syytä tukea kaikin tavoin.

– Viime vaalikaudella Keski-Suomeen tehtiin merkittäviä infrainvestointeja, kuten Äänekosken radan sähköistys. Myös nelostien kehittäminen saatiin hyvään vauhtiin ja sitä ei nyt pidä jättää kesken.

– SDP tulee tekemään kaikkensa, että tien rahoitus saadaan lisättyä eduskunnassa valtion budjettiin tulevana syksynä. Toivottavasti kaikki keskisuomalaiset kansanedustajat antavat tukensa SDP:n esitykselle budjettikäsittelyssä.